Kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvu hyytyi keväällä, mutta yksi pitkään kärsinyt toimiala käänsi kelkkansa. Myös kävijämäärät jatkoivat nousuaan.
Suomalaisten kauppakeskusten alkuvuoden vahva veto tasaantui huhti–kesäkuussa. Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä nimellisesti 0,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kun hintojen nousun vaikutus otetaan huomioon, kehitys oli kuitenkin heikompaa: inflaatiokorjattu myynti laski 0,9 prosenttia. Kevään lukemat ovat selvästi vaatimattomampia kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kokonaismyynti kasvoi vahvasti.
Toisaalta kauppakeskusten kävijämäärät eivät kääntyneet laskuun. Huhti–kesäkuussa kauppakeskuksissa kävi 0,8 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin, ja tammi–kesäkuun aikana kävijöitä kertyi peräti 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset eivät ole hylänneet kauppakeskuksia, vaikka kuluttaminen onkin ollut keväällä varovaisempaa. Kesäkuussa myös myynti piristyi jo 1,7 prosentin kasvuun.
Yksi kiinnostavimmista käänteistä nähtiin muodin ja asusteiden kaupassa – pitkään alakuloisesti kehittyneen toimialan myynti kääntyi selvään kasvuun. Toisella vuosineljänneksellä myynti oli 1,7 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin.
Erityisesti kesäkuu vauhditti muotikauppaa, sekä myös kauneus- ja terveystuotteet jatkoivat vahvaa menoaan, niiden myynti kasvoi 2,3 prosenttia, vaikka kasvuvauhti hidastui aiemmasta. Kahviloissa ja ravintoloissa myynti kasvoi niin ikään edelleen, lähes kaksi prosenttia.
Kaikilla ei kuitenkaan mennyt yhtä hyvin – kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan, myynti kääntyi toisella neljänneksellä 0,1 prosentin laskuun. Myös vapaa-ajan tuotteiden, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä viihde- ja vapaa-ajan palveluiden myynti jäi miinukselle.
Kauppakeskusten kehitys jakautui keväällä voimakkaasti myös alueittain: pääkaupunkiseudun kauppakeskukset pärjäsivät selvästi muuta Suomea paremmin, ja niiden kokonaismyynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä 2,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös kävijämäärät jatkoivat ripeää kasvua. Tilanne oli aivan toinen pienemmillä kaupunkiseuduilla, joissa sekä kävijämäärät että kokonaismyynti laskivat 2,6 prosenttia. Muiden yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen keskuksissa kävijämäärä pysyi lähes viime vuoden tasolla, mutta kokonaismyynti laski 0,6 prosenttia.
Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi kuitenkin korkealla. Kesäkuun lopussa koko maan keskimääräinen käyttöaste oli 96,2 prosenttia – täsmälleen sama kuin maaliskuussa.
Suurilla kaupunkiseuduilla tilanne oli vielä parempi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurten kaupunkien kauppakeskusten käyttöaste nousi 98,7 prosenttiin. Pienemmillä kaupunkiseuduilla käyttöaste puolestaan laski hieman ja oli 93,5 prosenttia.
Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtajan Jukka Vakulan mukaan kevään hidastuminen ei vielä tarkoita, että kuluttajien kiinnostus kauppakeskuksia kohtaan olisi hiipumassa. Päinvastoin: kävijämäärät kasvoivat edelleen, ja yhdistyksen mukaan useissa lukuja julkaisseissa kauppakeskuksissa myynti ja kävijämäärät ovat lähteneet toisen neljänneksen jälkeen jälleen selvempään kasvuun.
Erityisesti muotikaupan piristyminen voi olla merkki kuluttajien luottamuksen paranemisesta. Kevään luvut kertovatkin kaksijakoisen tarinan: rahaa käytettiin kauppakeskuksissa varovaisemmin, mutta ihmiset eivät kadonneet ostoskäytäviltä. Ja kun kesä alkoi, myös kassakoneet alkoivat jälleen laulaa hieman kovempaa.
Tilastot perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, jossa on mukana 52 kauppakeskusta.
