Finlandia-talo
Alvar Aallon suunnittelemista kohteista koostuva Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Peräti viisi kohteista sijaitsee Helsingissä.
Suomalainen arkkitehtuuri saavutti sunnuntaina yhden historiansa merkittävimmistä kansainvälisistä tunnustuksista, kun Alvar Aallon arkkitehtuurikohteista koostuva Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Päätös tehtiin Unescon maailmanperintökomitean kokouksessa Etelä-Korean Busanissa, ja se nostaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin samaan arvostettuun joukkoon maailman tunnetuimpien kulttuurikohteiden kanssa.
Erityisen suuren voiton sai Helsinki – kaikkiaan maailmanperintöstatuksen sai 13 Aalto-kohdetta, joista peräti viisi sijaitsee pääkaupungissa. Mukana ovat Finlandia-talo, Alvar Aallon kotitalo, Aallon ateljee, Kulttuuritalo sekä Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo. Päätöksen odotetaan lisäävän merkittävästi kansainvälistä kiinnostusta Helsinkiä kohtaan etenkin arkkitehtuuri- ja designmatkailijoiden keskuudessa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Alvar Aallon tuotanto hyväksytään Unescon maailmanperintöluetteloon. Päätös ei kuitenkaan koske pelkästään Aaltoa, vaan niin sanottu Aalto Works -kokonaisuus nostaa esiin myös hänen puolisoidensa Aino Aallon ja Elissa Aallon merkittävän panoksen suomalaisen arkkitehtuurin kehitykseen. Kokonaisuus kuvaa sitä, miten Aaltojen suunnittelu vaikutti hyvinvointivaltion rakentamiseen ja suomalaisen modernismin syntyyn lähes viiden vuosikymmenen ajan.
Sarjan ensimmäinen kohde on vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola, jota pidetään yhtenä modernin sairaala-arkkitehtuurin merkkiteoksista maailmassa. Kokonaisuus puolestaan päättyy vuonna 1971 valmistuneeseen Finlandia-taloon, joka symboloi sodanjälkeisen Suomen kulttuurielämän, demokratian ja kansainvälisten kohtaamisten näyttämöä. Näiden rakennusten väliin mahtuu suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta poikkeuksellisen merkittäviä julkisia rakennuksia, oppilaitoksia ja kulttuurikohteita.
Viidestä helsinkiläiskohteesta juuri Finlandia-talolla arvioidaan olevan suurin vaikutus matkailuun. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui Töölönlahden rannalle vuonna 1971, ja siitä on vuosikymmenten aikana tullut yksi Helsingin tunnetuimmista maamerkeistä. Talossa on järjestetty tuhansia konsertteja, kongresseja, valtiovierailuja ja kansainvälisiä huippukokouksia.
Rakennus avattiin uudelleen yleisölle alkuvuonna 2025 valmistuneen mittavan peruskorjauksen jälkeen. Korjauksessa rakennusta nykyaikaistettiin samalla, kun sen alkuperäinen arkkitehtuuri pyrittiin säilyttämään mahdollisimman tarkasti. Samalla Finlandia-talosta tehtiin aiempaa avoimempi matkailijoille ja kaupunkilaisille.
Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolosen mukaan maailmanperintöstatus toimii käytännössä kansainvälisenä laatumerkkinä.
– Maailman vetovoimaisimmat kaupungit rakentavat tietoisesti identiteettinsä, tekevät kohteistaan kokemuksellisia ja sitovat ne kiinteästi osaksi elävää kaupunkia. Helsingillä on viimeistään nyt kaikki edellytykset samaan, jos päätämme yhdessä tähdätä siihen, Tolonen sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa yksittäinen nähtävyys ei kuitenkaan yksin riitä nostamaan Helsinkiä maailman tunnetuimpien designkaupunkien joukkoon, vaan tavoitteeseen tarvitaan kaupungin, museoiden, hotellien, tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden yhteistyötä.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov kuvailee päätöstä merkittäväksi kansainväliseksi tunnustukseksi suomalaiselle arkkitehtuurille.
Sazonovin mukaan maailmanperintöstatus lisää Helsingin tunnettuutta ulkomailla ja vahvistaa kaupungin asemaa arkkitehtuuri- ja designkaupunkina. Samalla se muistuttaa myös helsinkiläisiä oman kaupunkinsa poikkeuksellisen rikkaasta rakennusperinnöstä.
Kaupunki aikoo hyödyntää päätöstä nopeasti matkailumarkkinoinnissaan. Finlandia-taloon avataan jo 30. heinäkuuta matkailuneuvonnan pop up -piste, joka palvelee elokuun loppuun asti. Sieltä matkailijat saavat tietoa paitsi maailmanperintökohteista myös muista Helsingin arkkitehtuuri- ja designnähtävyyksistä.
Vaikka maailmanperintöstatuksen sai viisi kohdetta, Aaltojen kädenjälki näkyy Helsingissä huomattavasti laajemmin. Kaupungissa on noin 20 Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemaa rakennusta tai muuta kohdetta.
Tunnetuimpia niistä ovat esimerkiksi Keskuskadulla sijaitseva Rautatalo, Katajanokan Enso-Gutzeitin pääkonttori eli niin sanottu Sokeripala sekä Ravintola Savoyn ikoninen sisustus. Aallon toimisto suunnitteli myös hautamuistomerkkejä Hietaniemen hautausmaalle sekä vaikutti merkittävästi Töölönlahden alueen kaupunkisuunnitteluun.
Matkailijoille tarjotaan jopa valmis Aalto-reitti. Helsingin matkailun mukaan raitiovaunulla numero 4 pääsee kätevästi useille Aallon tunnetuimmista kohteista aina Katajanokalta Munkkiniemeen asti.
Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytään kohteita, joilla katsotaan olevan poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa. Luetteloon kuuluu yli 1 200 kulttuuri- ja luontokohdetta ympäri maailmaa, ja siihen pääsy edellyttää vuosia kestävää valmistelutyötä sekä kansainvälisten asiantuntijoiden arviointia.
Aalto Works -hakemuksen valmistelusta vastasivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Alvar Aalto -säätiö, Suomen ICOMOS sekä kohteiden omistajat. Ratkaisua edelsi ICOMOSin kesäkuussa antama myönteinen suositus, jonka perusteella maailmanperintökomitea hyväksyi kohteet ilman yllätyksiä.
ICOMOS perusteli päätöstä sillä, että Aaltojen tuotanto on poikkeuksellinen esimerkki siitä, kuinka kansainvälisen modernismin ideat yhdistyivät suomalaiseen rakennusperinteeseen, ympäristöön ja ihmislähtöiseen suunnitteluun. Samalla Aaltojen arkkitehtuurin katsotaan vaikuttaneen modernin arkkitehtuurin kehitykseen myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Päätöksen odotetaan kasvattavan erityisesti kulttuuri-, kongressi- ja designmatkailua. Monissa Euroopan kaupungeissa Unescon maailmanperintöstatus on lisännyt kansainvälisten matkailijoiden määrää merkittävästi, ja Helsingissä toivotaan saman kehityksen alkavan nyt myös Aalto-kohteiden ympärillä.
