Opiskelijat
Työttömien mahdollisuudet opiskella laajenevat keskiviikkona voimaan tulevan lakimuutoksen myötä. Samalla tuoreet tiedot kertovat toisesta kehityksestä: opiskelijoita on ennätysmäärä, mutta opiskelija-asuntoja ei rakenneta samaa tahtia.
Heinäkuun 1. päivä voimaan tuleva lakimuutos tuo merkittävän helpotuksen yli 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille.
Jatkossa avoimissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella ilman, että opinnot automaattisesti vaarantavat oikeuden työttömyysetuuteen. Myös kesäyliopistojen ja kansalaisopistojen opinnot onnistuvat aiempaa vapaammin.
Muutos poistaa samalla byrokratiaa. Työnhakijan ei enää tarvitse ilmoittaa tällaisista opinnoista työvoimaviranomaiselle, eikä viranomainen tee niistä erillistä arviointia. Aiemmin moni jätti opinnot kokonaan aloittamatta pelätessään, että ne voisivat vaikuttaa työttömyysturvaan.
Lakimuutos ei kuitenkaan tarkoita, että työtön voisi keskittyä pelkästään opiskeluun – työnhakijan on edelleen haettava työpaikkoja työllistymissuunnitelman mukaisesti, oltava valmis vastaanottamaan kokoaikatyö ja osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan.
Muutos koskee vain yli 25-vuotiaita. Alle 25-vuotiaisiin sovelletaan edelleen nykyisiä, opintojen laajuuteen ja kestoon liittyviä rajoituksia.
Lakimuutos voi lisätä opiskelun suosiota entisestään aikana, jolloin korkeakouluissa opiskelee jo ennätysmäärä ihmisiä. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tuoreen selvityksen mukaan korkeakouluissa opiskeli viime vuonna yli 332 000 opiskelijaa. Se on yli 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Samaan aikaan uusia opiskelija-asuntopaikkoja valmistui vain noin 550. Kehitys näkyy myös pidemmällä aikavälillä. Vielä vuonna 2018 opiskelija-asuntoja riitti laskennallisesti yli neljännekselle korkeakouluopiskelijoista. Nyt osuus on pudonnut hieman yli 22 prosenttiin.
Opiskelijamäärän odotetaan kasvavan edelleen tulevina vuosina. Kymmenen vuotta sitten korkeakouluissa aloitti vuosittain alle 60 000 uutta opiskelijaa. Viime vuonna uusia opiskelijoita oli jo lähes 85 000.
Valtion tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä jopa 60 prosenttia nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Se tarkoittaa käytännössä yhä suurempaa painetta opiskelija-asuntomarkkinoille.
Selvityksen mukaan opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina eniten Vantaalla, jossa kasvua on ollut 45 prosenttia. Myös Lappeenrannassa ja Tampereella opiskelijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.
Tampere erottuu kuitenkin edukseen myös rakentamisessa. Kaupunkiin on viime vuosina valmistunut runsaasti uusia opiskelija-asuntoja, minkä ansiosta opiskelija-asuntojen määrä suhteessa opiskelijoihin kuuluu Suomen korkeimpiin.
Silti alan toimijat arvioivat, ettei nykyinen rakentamisvauhti riitä, jos opiskelijamäärät jatkavat kasvuaan.
Työttömyysturvan uudistus voi madaltaa kynnystä hankkia uutta osaamista esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa tai täydentää työelämätaitoja työnhaun aikana. Samaan aikaan kasvavat opiskelijamäärät voivat kuitenkin lisätä painetta opiskelija-asuntoihin erityisesti vetovoimaisissa korkeakoulukaupungeissa.
Työttömien opiskelumahdollisuudet siis paranevat jo keskiviikosta lähtien, mutta kaikille halukkaille opiskelijoille ei välttämättä löydy yhtä helposti kattoa pään päälle.
