Suomen asema maailman kilpailukykyisimpien maiden joukossa on heikentynyt tuntuvasti.
Sveitsiläisen IMD Business Schoolin julkaisemassa vuoden 2026 World Competitiveness Ranking -vertailussa Suomi putosi viisi sijaa ja sijoittuu nyt vasta 19:nneksi 70 maan joukossa. Pudotus on suurin sitten vuoden 2010, jolloin Suomi menetti kuusi sijaa yhdellä kertaa. Samalla kyseessä on heikoin sijoitus sitten vuoden 2016.
Vielä viime vuonna Suomi oli sijalla 14, ja parhaimmillaan maa on ollut vertailussa kolmantena vuosina 2003, 2004 ja 2006. Vielä 2000-luvun alussa Suomea pidettiin yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä talouksista erityisesti vahvan koulutusjärjestelmän, teknologiaosaamisen, vakaan hallinnon ja innovaatioiden ansiosta. Viimeisen vuosikymmenen aikana sijoitus on kuitenkin vaihdellut selvästi aiempaa alempana.
Tämän vuoden vertailun kärkeen nousi Singapore, joka syrjäytti viime vuoden ykkösen Sveitsin kolmanneksi. Toiseksi sijoittui Hongkong. Kymmenen parhaan joukossa olivat myös Taiwan, Arabiemiirikunnat, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdysvallat. Euroopan kärkimaita olivat siis jälleen Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Irlanti ja Alankomaat.
Suomen sijoitus heikkeni kaikissa neljässä kilpailukyvyn pääkategoriassa: taloudellisessa menestyksessä, julkisen hallinnon tehokkuudessa, yritysten suorituskyvyssä ja infrastruktuurissa. Erityisen voimakkaasti romahti yritysten suorituskyky, joka painui Suomen historian heikoimmalle tasolle IMD:n mittaushistoriassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vanhemman tutkijan Ville Kaitilan mukaan huolta herättää erityisesti se, ettei pudotusta voida selittää pelkillä suhdannevaihteluilla.
– Verrattuna aiempiin heikkoihin vuosiin Suomen sijoitus on pudonnut erityisesti liikkeenjohdossa, työllisyydessä, koulutuksessa, veropolitiikassa, hinnoissa sekä asenteissa ja arvoissa. Osittain nämä ovat suhdanneluonteisia, mutta huolestuttavan paljon myös rakenteellisia, Kaitila arvioi.
Hänen mukaansa yksi mielenkiintoinen havainto on se, että Suomen kustannuskilpailukyky on nykyisin selvästi parempi kuin 2010-luvun puolivälin vaikeina vuosina. Tuolloin Suomen ongelmana pidettiin erityisesti liian korkeita työvoimakustannuksia suhteessa kilpailijamaihin. Nyt yksikkötyökustannukset ovat aiempaa kilpailukykyisemmät, mutta siitä huolimatta maan kokonaissijoitus on heikentynyt.
Kaitilan mukaan tämä voi kertoa siitä, että Suomen haasteet ovat siirtyneet kustannuksista rakenteellisiin tekijöihin.
– Tämän vuoden pudotuksemme edellisvuodesta on suurin sitten vuoden 2010. Vuoden kuluttua nähdään, oliko tämän vuoden tulos poikkeus vai jotain pysyvämpää. Kyse ei välttämättä ole siitä, että Suomessa olisi otettu askelia taaksepäin, vaan myös monet kilpailijamaat ovat vahvistaneet asemiaan. Kilpailukyky on aina suhteellinen käsite.
Vertailussa Suomen heikoin osa-alue on edelleen taloudellinen menestys. Tässä kategoriassa Suomi sijoittuu vasta sijalle 48. Mittari kuvaa muun muassa talouskasvua, investointeja, työllisyyttä, kansainvälistä kauppaa ja hintatasoa. Pienet kotimarkkinat heikentävät Suomen sijoitusta luonnostaan, mutta ne eivät yksin selitä tulosta.
Ruotsi, Tanska ja muut Pohjoismaat menestyvät samalla osa-alueella selvästi Suomea paremmin. Kokonaisuudessaan Suomi jää Ruotsin ja Tanskan taakse kaikissa kilpailukyvyn pääluokissa. Ainoastaan yritysten suorituskyvyssä ja infrastruktuurissa Suomi sijoittuu Norjan edelle.
Myös julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi menetti asemiaan. Maa sijoittuu nyt sijalle 20, mikä on heikoin tulos kymmeneen vuoteen. Arvioissa painoivat erityisesti julkisen velan kasvu, valtiontalouden alijäämä, korkeat julkiset menot ja korkea veroaste. Toisaalta Suomi kuuluu edelleen maailman parhaiden maiden joukkoon oikeusvaltion toimivuudessa, vähäisessä korruptiossa ja kilpailulainsäädännössä.
Infrastruktuurin osalta Suomi säilyttää edelleen vahvan asemansa sijoittumalla kuudenneksi. Raportissa nostetaan kuitenkin esiin koulutus, jonka kilpailukyky on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Samalla Suomen vahvuuksiksi tunnistetaan edelleen tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, ICT-palvelujen vienti, patentointi sekä korkeatasoinen digitaalinen infrastruktuuri.
IMD:n kilpailukykyvertailua pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista maiden kilpailukykyä mittaavista tutkimuksista. Vertailussa arvioidaan, kuinka hyvin maat luovat yrityksille edellytyksiä kasvaa, investoida ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Vuoden 2026 ranking perustuu 172 tilastolliseen mittariin sekä 92 yritysjohtajille suunnatun kyselyn muuttujaan. Yritysjohtajien vastaukset muodostavat noin kolmanneksen kokonaisindeksistä. Tänä vuonna kyselyyn osallistui maailmanlaajuisesti noin 6 900 yritysjohtajaa.
Suomessa IMD:n yhteistyökumppanina toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, joka kokoaa vertailua varten tilastoaineistoa ja avustaa kyselyn toteuttamisessa. Varsinaisen kilpailukykyraportin sisällöstä ja maiden sijoituksista vastaa kuitenkin yksinomaan IMD.
