Eduskuntatalo
Hallitus vakuuttaa, ettei Garden Helsinki -hankkeeseen maksettu koskaan euroakaan valtion rahaa. Oppositio muistuttaa, ettei kohu koske rahojen maksamista vaan sitä, miksi 35 miljoonan euron valtiontuki ylipäätään päätettiin varata hankkeelle vastoin virkamiesvalmistelun kielteistä kantaa.
Garden Helsinki -hankkeesta on muodostunut Orpon hallituksen vakavin luottamuskysymys sitten hallituskauden alun. Alun perin rakennusalan elvytystä ja kansainvälisten suurtapahtumien houkuttelua perustelleesta investointihankkeesta on tullut keskustelu vallankäytöstä, poliittisista verkostoista ja päätöksenteon avoimuudesta.
Hallitus ilmoitti maanantaina vetävänsä poliittisen tukensa Garden Helsinki -hankkeen 35 miljoonan euron ehdolliselta valtiontuelta. Perusteluina olivat hankkeen pitkä viivästyminen, epäselvä rahoitus sekä muuttunut kokonaistilanne.
Ratkaisu ei kuitenkaan lopettanut kohua – päinvastoin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sekä kansanedustajat Jarno Limnell ja Sari Sarkomaa toistivat eduskuntakeskustelussa samaa viestiä: Gardenille ei ole koskaan maksettu valtion rahaa.
Kyse oli hallituksen mukaan ehdollisesta tukivarauksesta, jonka toteutuminen olisi edellyttänyt useiden ehtojen täyttymistä. Hallituksen mukaan hanke olisi joka tapauksessa tullut syksyllä uuteen arviointiin, koska sen rahoitus oli jäänyt epäselväksi eikä rakentaminen ollut edennyt suunnitellusti.
Kokoomuksen mukaan päätöksen tarkoituksena oli vauhdittaa rakennusalaa vaikeassa suhdannetilanteessa sekä mahdollistaa Helsinkiin kansainvälisen tason tapahtuma-areena, joka voisi houkutella suuria konsertteja, urheilutapahtumia ja matkailijoita Suomeen.
Hallitus muistuttaa myös, että Garden oli osa noin 4,7 miljardin euron investointiohjelmaa eikä yksittäinen poikkeuksellinen tukiratkaisu. Lisäksi kokoomus korostaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen asemakaavan aikanaan laajalla poliittisella enemmistöllä myös opposition tuella.
Opposition mukaan ongelma on päätöksenteossa
Oppositio näkee asian täysin toisin – SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto korostavat, ettei kritiikki kohdistu areenahankkeeseen sinänsä vaan siihen, miten valtiontukipäätös valmisteltiin.
Useissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, että valtiovarainministeriön virkamiehet suhtautuivat hankkeen tukemiseen kriittisesti ja että asia eteni poliittisella päätöksellä normaalin virkavalmistelun ohi. Oppositiopuolueiden mukaan juuri tämä horjuttaa kansalaisten luottamusta siihen, että kaikkia hankkeita kohdellaan samoilla pelisäännöillä.
SDP:n ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitus on samaan aikaan perustellut mittavia säästöjä julkisen talouden heikolla tilanteella, mutta oli valmis varaamaan yhdelle hankkeelle kymmenien miljoonien eurojen tuen.
Puolueen mukaan ongelma ei ole vain yksittäinen Garden-päätös vaan laajempi toimintakulttuuri, jossa poliittinen ohjaus näyttää syrjäyttäneen riippumatonta virkamiesvalmistelua.
Vihreät ovat vieneet kritiikin vielä pidemmälle – puheenjohtaja Sofia Virran mukaan, vaikka asiassa ei olisi kyse tietoisesta suosimisesta, pääministeri Petteri Orpo on epäonnistunut arvioimaan tilanteen aiheuttaman luottamusriskin.
Virta huomauttaa, että hankkeen taustalla toimivilla henkilöillä on yhteyksiä pääministerin vaalirahoituksen järjestämiseen, minkä vuoksi päätöksenteon olisi hänen mukaansa pitänyt olla poikkeuksellisen huolellista ja läpinäkyvää.
Kansanedustaja Hanna Holopainen puolestaan katsoo Garden-keskustelun paljastaneen puutteita hallituksen korruptionvastaisen strategian toimeenpanossa.
Holopainen vaatii ministereille ja poliittisille erityisavustajille koulutusta korruption torjunnasta, sidonnaisuuksista, avoimuudesta sekä rakenteellisen korruption tunnistamisesta. Hänen mukaansa hallituksen vuonna 2025 hyväksymän korruptionvastaisen strategian pitäisi näkyä myös käytännön päätöksenteossa eikä jäädä pelkäksi ohjelmapaperiksi.
Lisäksi vihreiden Inka Hopsu esittää vaalirahoituksen ennakkoilmoitusten muuttamista pakollisiksi kaikille ehdokkaille, jotta mahdolliset sidonnaisuudet olisivat äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela pitää Garden-päätöstä erityisen ongelmallisena aikana, jolloin hallitus on tehnyt mittavia säästöjä sosiaaliturvaan, koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin.
Koskela kysyy, miksi hallituksen mukaan rahaa ei riitä perusturvaan, mutta yhdelle yksityiselle hankkeelle löytyi valmius varata 35 miljoonan euron tuki. Hänen mukaansa tämä luo kuvan siitä, että hallituksen lähellä olevia toimijoita kohdellaan eri tavoin kuin muita.
Kansanedustaja Pia Lohikoski puolestaan syyttää pääministeriä siitä, että tämä olisi antanut eduskunnalle virheellisiä tietoja Garden-hankkeen valmistelusta. Lohikoski kysyi täysistunnossa suoraan, tiesikö pääministeri antaneensa väärää tietoa vai eikö tämä puhunut totta.
Garden Helsinki -keskustelu on kasvanut paljon suuremmaksi kuin yksittäinen areenahanke.
Hallitus korostaa kasvua, investointeja ja sitä, ettei veronmaksajien rahaa koskaan maksettu hankkeelle.
Oppositio puolestaan katsoo, että juuri päätöksentekotapa on ongelma. Sen mukaan kansalaisten luottamus murenee, jos vaikutelmaksi jää, että poliittiset verkostot voivat ohittaa normaalin virkavalmistelun tai saada etulyöntiaseman julkisen rahan käytössä.
Samaan aikaan oikeuskanslerin selvitys etenee, ja eduskunnassa esitetyt kysymykset pitävät Garden-tapauksen poliittisessa keskustelussa vielä pitkään.
Vaikka itse hankkeen valtiontuki on nyt haudattu, siitä käynnistynyt keskustelu suomalaisen vallankäytön avoimuudesta näyttää olevan vasta alussa.
