Pajulintu, kuva: Antti Salovaara
Monille suomalaisille tuttu pajulintu kuuluu lintuihin, joiden pesintä on heikentynyt selvästi. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan ongelma koskee laajasti Euroopassa pesiviä ja Afrikkaan talvehtimaan muuttavia lintuja.
Suomessa kesäisin laulava pajulintu on monelle tuttu näky metsissä ja pihoilla. Nyt sen tulevaisuudesta on saatu huolestuttavia uutisia. Helsingin yliopiston tutkijat olivat mukana laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa, jonka mukaan Afrikkaan talvehtimaan muuttavien lintujen lisääntymismenestys on heikentynyt 2000-luvulla.
Kyse ei ole vain yhdestä lajista, vaan ilmiö koskee useita kaukomuuttajia eri puolilla Eurooppaa.
Tutkijat odottivat löytävänsä merkkejä siitä, että aikuisia lintuja kuolisi aiempaa enemmän muuttomatkoilla tai talvehtimisalueilla.
Näin ei kuitenkaan ollut.
Tutkimuksen mukaan aikuisten lintujen selviytyminen talven yli ei ole merkittävästi heikentynyt. Sen sijaan ongelma näyttää olevan pesinnässä: linnut saavat aiempaa vähemmän jälkeläisiä.
Suomessa tämä näkyy esimerkiksi pajulinnun kannan taantumisena.
– Suomessa pesivillä lajeilla, jotka muuttavat talveksi Afrikkaan, kuten harvinaistuneella pajulinnulla, lisääntymismenestys on laskenut. Tutkimuksemme mukaan tämä on yleinen ilmiö myös muiden Euroopan kaukomuuttajien kohdalla, tutkijatohtori Inari Nousiainen kertoo.
Aiemmin lintujen vähenemisen syiksi on epäilty vaarallisia muuttomatkoja ja Afrikan talvehtimisalueiden muutoksia.
Tuoreen tutkimuksen perusteella huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää ennen kaikkea Eurooppaan – sinne, missä linnut pesivät. Tutkijoiden mukaan pesimäympäristöjen heikkeneminen näyttää olevan yksi tärkeimmistä syistä siihen, että lintujen poikastuotto on laskenut.
Taustalla voivat olla esimerkiksi hyönteisten määrän väheneminen, ympäristömyrkyt, metsien ja muiden pesimäalueiden muutokset sekä kosteikkojen kuivuminen.
Afrikkaan muuttavat linnut elävät tiukassa aikataulussa – niiden on ehdittävä pesiä Euroopassa ennen pitkää muuttoa etelään. Jos pesintä viivästyy tai epäonnistuu, uusia yrityksiä ei välttämättä ehdi tehdä.
Siksi kaukomuuttajat ovat tutkijoiden mukaan muita lintuja herkempiä ympäristön muutoksille.
Lyhyen matkan muuttajilla ja ympäri vuoden samoilla alueilla elävillä paikkalinnuilla vastaavaa pesinnän heikkenemistä ei tutkimuksessa havaittu.
Tutkimus perustuu poikkeuksellisen laajaan aineistoon. Tutkijat analysoivat lähes 1,2 miljoonan linnun rengastustietoja 20 vuoden ajalta. Mukana oli 28 varpuslintulajia ja aineistoa yhdestätoista Euroopan maasta.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että lintukantojen pelastamiseksi suojelutoimia pitäisi kohdistaa erityisesti pesimäalueiden kunnostamiseen ja ennallistamiseen.
Toimista hyötyisivät heidän mukaansa paitsi linnut myös muu luonnon monimuotoisuus – ja lopulta myös ihmiset.
