Suomen sateinen ja paikoin viileä heinäkuun alku on jäämässä nopeasti historiaan. Ilmatieteen laitoksen tuoreen ennusteen mukaan sää muuttuu jo viikonlopun aikana selvästi lämpimämmäksi, ja ensi viikolla korkeapaine tuo laajalti aurinkoista ja poutaista kesäsäätä.
Lämpötila kohoaa viikonlopusta lähtien monin paikoin hellelukemiin, ja Kaakkois-Suomessa voidaan päästä jopa lähelle 30 asteen rajaa.
– Viikonloppuna lämpötila nousee maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin hellelukemiin, päivystävä meteorologi Oskari Rockas kertoo.
Suomessa hellepäiväksi määritellään päivä, jolloin lämpötila kohoaa vähintään 25,1 asteeseen. Keskimäärin hellepäiviä kertyy koko maassa vuosittain noin 15–25, mutta niiden määrä vaihtelee suuresti alueittain ja vuodesta toiseen.
Lämpenemisen taustalla on vahvistuva korkeapaine, joka syrjäyttää Suomea pitkään hallinneet matalapaineet. Korkeapaineessa ilma laskeutuu alaspäin, mikä estää pilvien muodostumista ja vähentää sateita. Samalla aurinko pääsee lämmittämään maanpintaa tehokkaasti, minkä vuoksi päivälämpötilat kohoavat nopeasti.
Viime viikkoina Suomeen on virrannut toistuvasti kosteaa ja epävakaata ilmaa Atlantilta, mikä on pitänyt sään sateisena erityisesti maan eteläosassa. Nyt ilmavirtaus kääntyy eteläisemmäksi ja tuo mukanaan huomattavasti lämpimämpää ilmaa Keski- ja Itä-Euroopan suunnalta.
Lämpimintä on ennusteen mukaan Kaakkois-Suomessa, jossa lämpötila voi kohota 29–30 asteeseen. Etelä- ja Keski-Suomessa päivälämpötilat liikkuvat viikonloppuna pääosin 25–28 asteessa. Pohjois-Suomessa sää vaihtelee enemmän, ja lämpötila on enimmäkseen 15–25 astetta riippuen pilvisyydestä ja sateista.
Yötkin pysyvät monin paikoin lämpiminä. Etelässä lämpötila laskee viikonlopun ja ensi viikon aikana pääosin vain 15–20 asteeseen, mikä voi tehdä nukkumisesta tukalaa erityisesti kaupunkialueilla.
Ilmatieteen laitos on antanut viikonlopulle tukalan helteen varoituksen Etelä- ja Itä-Suomeen. Tukala helle tarkoittaa tilannetta, jossa vuorokauden keskilämpötila pysyy yli +20 asteessa ja päivän korkein lämpötila kohoaa vähintään +27 asteeseen.
Tällaisissa olosuhteissa elimistö ei ehdi viilentyä edes yön aikana. Erityisesti ikääntyneet, pienet lapset, pitkäaikaissairaat sekä ulkona raskasta työtä tekevät kuuluvat riskiryhmiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pitkittynyt kuumuus lisää muun muassa nestehukan, lämpöuupumuksen ja lämpöhalvauksen riskiä. Myös sydän- ja hengityssairauksista kärsivien oireet voivat pahentua.
Asiantuntijat suosittelevat juomaan riittävästi vettä, välttämään raskasta fyysistä rasitusta iltapäivän kuumimpina tunteina sekä pitämään asunnot mahdollisimman viileinä esimerkiksi sulkemalla verhot päivän ajaksi.
Vaikka lämpö lisääntyy, aivan täysin sateeton viikonloppu ei ole luvassa – paikallisia sade- ja ukkoskuuroja voi muodostua eri puolilla maata. Erityisesti sunnuntaina Etelä-Suomessa osa ukkoskuuroista voi voimistua rankkasateiksi, jolloin vettä voi sataa lyhyessä ajassa useita kymmeniä millimetrejä.
Ukkosten yhteydessä voi esiintyä myös voimakkaita puuskatuulia ja runsasta salamointia.
Ennusteiden mukaan korkeapaine vahvistuu ensi viikon alussa entisestään – sää muuttuu laajalti aurinkoiseksi ja poutaiseksi, ja päivälämpötilat pysyttelevät useimmilla alueilla 23–28 asteessa. Lapissa lämpötila jää paikoin hieman alemmaksi, mutta sielläkin sää lämpenee selvästi verrattuna viime päiviin.
Pitkät poutajaksot ovat tervetullut uutinen erityisesti lomailijoille ja matkailualalle, sillä heinäkuun alku on ollut monin paikoin poikkeuksellisen sateinen.
Heinäkuun ensimmäiset päivät ovat olleet erityisesti Etelä-Suomessa hyvin sateisia. Tyypillinen koko heinäkuun sademäärä eteläisessä Suomessa on noin 60–80 millimetriä, mutta useilla havaintoasemilla tämä määrä on ylitetty jo kuukauden ensimmäisen viikon aikana.
Eniten vettä on satanut Kotkan Rankissa, jossa sadetta on kertynyt noin 113 millimetriä.
Suomen kaikkien aikojen heinäkuun sade-ennätys on kuitenkin edelleen kaukana. Se mitattiin Laukaan Pellosniemessä vuonna 1934, jolloin kuukauden aikana satoi peräti 301,9 millimetriä.
Runsaista sateista huolimatta koko maa ei ole kastunut tasaisesti – Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaan länsiosiin ulottuvalla alueella sateita on saatu selvästi tavanomaista vähemmän. Monilla havaintoasemilla kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt harvinaisen pieneksi.
Pitkittynyt kuivuus voi heikentää viljelykasvien kasvua, alentaa järvien vedenpintoja sekä lisätä metsäpaloriskiä, mikäli poutainen sää jatkuu pitkään.
Suomen lämpöaalto on osa laajempaa Euroopan säätilannetta – Länsi-Eurooppaan on jälleen virrannut erittäin kuumaa ilmaa Pohjois-Afrikasta, ja esimerkiksi Ranskassa lämpötila on noussut paikoin noin 40 asteeseen. Helleaallon odotetaan jatkuvan ainakin ensi viikon puoliväliin saakka.
Vaikka Suomessa lämpötilat jäävät selvästi eteläistä Eurooppaa alhaisemmiksi, voivat lähes 30 asteen lukemat tuntua erittäin kuumilta etenkin pitkän sateisen jakson jälkeen ja silloin, kun yöt pysyvät poikkeuksellisen lämpiminä.
