Mustikka
Suomalaisten odottama marjakesä on käynnistymässä, ja ensimmäiset mustikat kypsyvät poimintakuntoon heinäkuun alussa. Tämän hetken arvioiden mukaan vuoden 2026 mustikkasato voi olla monin paikoin tavanomaista parempi, mikä lisää kiinnostusta metsiin suuntautumiseen ympäri maan.
Luonnonvarakeskuksen satoseurantojen perusteella mustikan kukinnan aikaiset olosuhteet ovat olleet useilla alueilla suotuisat, mikä näkyy lupaavina satonäkymänä erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Sää kuitenkin ratkaisee lopullisen tilanteen.
Lämmin ja sopivan kostea heinäkuu voi vahvistaa satoa entisestään, mutta pitkä hellejakso tai kuivuus voi heikentää marjojen kehitystä nopeasti. Puolukan ja suomuuraimen osalta näkymät ovat tätä vuotta maltillisemmat, ja satotaso arvioidaan heikommaksi kuin edellisenä vuonna.
Vaikka kalenteri antaa suuntaa marjojen kypsymisestä, todellinen tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Eteläisessä Suomessa aurinkoiset kasvupaikat voivat tarjota jo kypsiä mustikoita, kun taas pohjoisempana ja varjoisissa metsissä sato kehittyy hitaammin. Asiantuntijoiden mukaan marjastajan kannattaakin seurata ennen kaikkea oman lähimetsän tilannetta eikä luottaa pelkästään yleisiin aikatauluihin.
Suomi on yksi maailman runsaimmista luonnonmarjamaista, mutta silti suurin osa sadosta jää vuosittain hyödyntämättä. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan jopa valtaosa mustikkasadosta jää metsään, vaikka marjojen ravintoarvot ovat korkeat ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Mustikka sisältää muun muassa kuitua, C- ja K-vitamiinia sekä runsaasti antosyaaneja, jotka ovat tärkeitä antioksidantteja ja antavat marjalle sen tumman värin. Siksi sitä pidetään usein suomalaisena luonnon superruokana.
Marjastamisen mahdollistaa Suomessa jokaisenoikeus, joka antaa kaikille oikeuden liikkua luonnossa ja kerätä luonnonmarjoja ilman maanomistajan lupaa. Oikeuteen liittyy kuitenkin selkeitä rajoituksia.
Marjoja ei saa kerätä kotirauhan suojaamilta pihoilta tai niiden välittömästä läheisyydestä, eikä luonnolle saa aiheuttaa vahinkoa. Esimerkiksi puiden oksien katkominen tai muun kasvillisuuden tahallinen rikkominen ei kuulu jokaisenoikeuksiin.
Myös luonnon siisteydestä on huolehdittava, eikä roskaa saa jättää maastoon. Auto tulee pysäköidä niin, ettei se estä muiden liikkumista tai maanomistajan käyttöä.
Marjaretkelle lähtijän kannattaa varautua vaihteleviin olosuhteisiin, sillä kesäinen metsä voi muuttua nopeasti. Säänmukainen vaatetus, riittävä juomavesi ja ladattu puhelin ovat perusvarusteita. Kesäaikaan myös hyönteiset ja punkit ovat aktiivisia, joten pitkät hihat ja lahkeet sekä vaaleat vaatteet helpottavat niiden havaitsemista ja vähentävät puremariskiä. Hyttyskarkote voi tehdä retkestä huomattavasti miellyttävämmän.
Poiminnan jälkeen marjat olisi hyvä käsitellä mahdollisimman nopeasti. Tuoreet marjat säilyvät jääkaapissa useita päiviä, mutta paras laatu säilyy, kun ne puhdistetaan ja jäähdytetään pian keruun jälkeen.
Pakastettavat marjat kannattaa jäähdyttää ennen pakastimeen siirtämistä, jotta niiden rakenne säilyy mahdollisimman hyvänä. Moni suomalainen käyttääkin kesän marjasaaliin talven varalle, ja pakastimissa hyödynnetään usein myös edellisen vuoden satoa ennen uuden kauden alkua.
Mustikkaa käytetään laajasti ruoanlaitossa aina sellaisenaan syömisestä leivonnaisiin, puuroihin, smoothieihin ja jälkiruokiin. Runsas satokausi näkyy monissa suomalaisissa kotitalouksissa juuri pakastimen täyttymisenä, kun metsän antimet kerätään talteen tulevia kuukausia varten.
Marjakausi on Suomessa paitsi luonnon kiertokulun myös arjen pieni sesonkijuhla, joka houkuttelee ihmiset metsiin liikkumaan ja hyödyntämään jokaisenoikeuksien tarjoamia mahdollisuuksia.
Nyt alkava satokausi tarjoaa siihen jälleen uuden tilaisuuden – mutta lopullinen sato nähdään vasta kesän edetessä.
