Kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista kertyy vuosittain merkittävä summa, joka käytetään takaisin suomalaisen kalastuksen ja kalavesien kehittämiseen. Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö on jakanut yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa kalatalouden edistämiseen yhdeksän maakunnan alueella.
Rahoitusta on myönnetty Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueille. Rahat ovat peräisin valtion kalastonhoitomaksuista, joita kalastajat maksavat käyttäessään Suomessa yleisiä kalastusoikeuksia laajemmin kuin pelkkään jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan ongintaan tai pilkintään.
Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen saapui yhteensä 150 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta noin 1,2 miljoonan euron edestä. Lopulta avustuksia myönnettiin 115 hankkeelle yhteensä noin 560 000 euroa. Hankkeiden toteuttajat osallistuvat kustannuksiin myös itse, sillä keskimääräinen omarahoitusosuus oli noin 45 prosenttia hankkeiden hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Rahoituksella tuetaan monipuolisesti toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kalastusharrastusta, parantaa kalakantojen tilan seurantaa ja edistää kestävää kalastusta. Suurin yksittäinen tukikohde oli kalastusharrastuksen edistäminen, johon myönnettiin noin 210 000 euroa. Rahaa käytetään esimerkiksi kalastuksen saavutettavuuden parantamiseen, uusien harrastajien mukaan saamiseen sekä kalastukseen liittyvien tapahtumien ja toimintojen kehittämiseen.
Myös kalastuksen valvontaan panostetaan merkittävästi. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kalastusmääräyksiä noudatetaan ja että kalavaroja hyödynnetään kestävällä tavalla. Valvontaan osoitettiin noin 184 000 euroa.
Lisäksi rahoitusta myönnettiin kalastukseen liittyvään viestintään, kalakantojen ja kalastuksen seurantaan sekä kalastusalueiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada parempaa tietoa vesistöjen tilasta ja kalakantojen muutoksista sekä varmistaa, että kalastusta voidaan harjoittaa myös tulevaisuudessa.
Hanketukien lisäksi elinvoimakeskus myönsi lähes 487 000 euroa yleisavustuksia 40 kalatalousalueelle vuodelle 2026. Kalatalousalueet ovat lakisääteisiä toimijoita, jotka vastaavat alueidensa kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelusta.
Niiden tehtäviin kuuluu muun muassa käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen, kalastuksen valvonnan järjestäminen, kalastuksen yhtenäislupa-alueiden kehittäminen sekä kalastukseen liittyvä tiedotus. Käytännössä kalatalousalueet toimivat tärkeänä linkkinä kalastajien, vesialueiden omistajien ja viranomaisten välillä.
Kalatalousalueiden toiminta perustuu kalastuslakiin, jonka mukaan osa kalastonhoitomaksuista saatavista tuloista ohjataan niiden tehtävien rahoittamiseen.
Kalastonhoitomaksuista saatavia varoja käytetään myös vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella korvauksia maksettiin yhteensä noin 1,21 miljoonaa euroa.
Korvaukset liittyvät tilanteisiin, joissa kalastajat hyödyntävät maksullisia yleiskalastusoikeuksia tai kalastusopastoiminta käyttää vesialueita. Elinvoimakeskus myöntää varat kalatalousalueille, jotka puolestaan jakavat korvaukset edelleen vesialueiden omistajille.
Järjestelmän tarkoituksena on tasapainottaa kalavesien käyttöä niin, että sekä kalastajilla että vesialueiden omistajilla on mahdollisuus hyötyä vesistöjen tarjoamista mahdollisuuksista.
Suomessa kalastonhoitomaksu koskee 18–69-vuotiaita kalastajia, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa, pilkintää tai yhdellä vavalla tapahtuvaa silakan litkausta. Maksun voi maksaa esimerkiksi vuodeksi, viikoksi tai päiväksi.Vuonna 2026 vuosimaksu on 47 euroa, viikkolupa maksaa 16 euroa ja päivälupa 6 euroa. Maksun maksamalla kalastaja saa oikeuden kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä useimmilla vesialueilla Suomessa.
Kalastonhoitomaksujen kautta kerätyt varat muodostavat tärkeän osan suomalaisen kalatalouden rahoituksesta. Niillä ylläpidetään kalastuksen edellytyksiä, kehitetään vesistöjen hoitoa ja tuetaan toimintaa, jonka tavoitteena on säilyttää kalakannat elinvoimaisina myös tuleville sukupolville.
Tällä kertaa jaetut miljoonat näkyvät suomalaisilla vesillä konkreettisina tekoina: parempana kalastuksen valvontana, aktiivisempana harrastustoimintana ja suunnitelmallisempana kalavarojen hoitona.
