Maaseuturahoituksella rakennetaan vierailukeskus Petäjäveden vanhalle kirkolle. Kuva: Keski-Suomen elinvoimakeskus/Korzhenko
Keski-Suomen maaseudulle myönnettiin keväällä lähes 4,9 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Rahaa ohjataan matkailuun, yritysten investointeihin, nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin sekä paikallisyhteisöjen turvallisuuden parantamiseen. Yksi näkyvimmistä hankkeista on Petäjäveden vanhan kirkon yhteyteen rakennettava uusi vierailukeskus.
Huhti–kesäkuussa 2026 Keski-Suomeen myönnettiin yhteensä lähes 4,9 miljoonaa euroa EU:n maaseudun hanke- ja yritystukia. Rahoitus jakautui 95 kohteelle, joista 66 sai yritystukea ja 39 oli uusia kehittämishankkeita. Valtaosa rahoituksesta, lähes neljä miljoonaa euroa, kohdistui erilaisiin kehittämishankkeisiin, kun taas maaseudun mikro- ja pk-yrityksiä tuettiin noin 900 000 eurolla.
Yksi kevään merkittävimmistä rahoituspäätöksistä koskee Petäjäveden vanhan kirkon säätiötä. Kirkon yhteyteen rakennetaan uusi vierailukeskus, jossa esitellään sekä UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvaa Petäjäveden vanhaa kirkkoa että Struven kolmiomittausketjua. Vierailukeskuksen tavoitteena on lisätä alueen matkailua, pidentää matkailijoiden viipymää ja tehdä Keski-Suomen kulttuuriperinnöstä entistä tunnetumpaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Rahoitusta suunnataan myös digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseen. Viitasaarella ja Äänekoskella toteutettavat laajakaistahankkeet parantavat nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta alueilla, joilla yhteydet ovat olleet puutteellisia. Nopeiden verkkoyhteyksien merkitys korostuu erityisesti etätyössä, yritystoiminnassa ja digitaalisten palvelujen käytössä.
Yritysrahoitusta myönnettiin eri puolille maakuntaa. Saarijärvellä toimiva Kurun Lomasaari Oy investoi Puuhapuisto Veijarin vetovoiman kehittämiseen tavoitteenaan kasvattaa kävijämääriä. Äänekoskelainen Metsätuotto Oy puolestaan rakentaa uuden palvelukonseptin, jossa kansainvälisille asiantuntijavieraille esitellään suomalaisen metsätalouden ja puunjalostuksen koko arvoketjua käytännön esimerkkien kautta.
Joutsalainen Jukolan Juusto Oy sai tukea uuden juustoharkkojen leikkauslaitteiston hankintaan. Investoinnin odotetaan tehostavan tuotantoa ja parantavan tuotteiden viimeisteltyä ulkonäköä. Korpilahdella sijaitseva aktiivipihatto Ilomaa hankkii automaattisen heinänsyöttöjärjestelmän, jonka avulla yrittäjän työmäärä vähenee samalla kun hevosten hyvinvointi paranee.
Viitasaarella toimiva Mahtimarja Oy hyödyntää maatalouden kokeilutukea kehittääkseen digitaalista viljelykonseptia jatkuvasatoisen mansikan tunneliviljelyyn. Keuruulainen Bistro Fiilis puolestaan panostaa uuden kesäterassin tapahtumasarjan markkinointiin tavoitteenaan rakentaa tapahtumasta pysyvä osa kaupungin kesää ja houkutella alueelle uusia kävijöitä.
Kevään rahoituspäätöksissä näkyy myös muuttunut turvallisuustilanne. Keski-Suomen neljän Leader-ryhmän yhteinen Yhteisö turvaa -hanke tarjoaa kyläyhteisöille käytännön työkaluja häiriötilanteisiin varautumiseen. Hankkeella halutaan vahvistaa paikallisyhteisöjen toimintakykyä esimerkiksi sähkökatkojen, poikkeusolojen ja muiden kriisitilanteiden varalle.
Myös ympäristö- ja virkistyshankkeet saivat rahoitusta. Pro Kaitajärvi ry käynnistää selvityksen Jyväskylässä sijaitsevan Kaitajärven tilasta ja kuormituksesta. Selvityksen pohjalta voidaan myöhemmin käynnistää järven kunnostustoimet. Kehittämisyhtiö Witas Oy puolestaan kokeilee uusia toimintamalleja, joiden avulla kansainväliset opiskelijat voidaan yhdistää maaseudun työnantajiin, yrittäjyyteen ja paikallisyhteisöihin. Tavoitteena on helpottaa osaajien asettumista alueelle myös valmistumisen jälkeen.
Toivakan Riistanhoitoyhdistys rakentaa ampumaradalle uuden ampumasuojan ja suojavallin turvallisuuden parantamiseksi. Keuruulla toimiva Jukojärven Veikot ry puolestaan rakentaa polkureitistölle laavun, tulipaikan ja kuivakäymälän, joiden tarkoituksena on parantaa retkeilyolosuhteita ja lisätä alueen vetovoimaa.
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna eniten yritysrahoitusta suuntautui Jämsään, Saarijärvelle, Jyväskylään, Keuruulle ja Äänekoskelle.
Keski-Suomen elinvoimakeskuksen maaseudun kehittämisen asiantuntija Leena Koposen mukaan maaseuturahoitusta on edelleen hyvin haettavissa myös loppuvuoden aikana. Erityisesti yritysten investointeihin sekä yhteisöjen ympäristö- ja ilmastohankkeisiin toivotaan uusia hakemuksia. Koponen kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä olemaan yhteydessä rahoittajiin jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa.
EU:n maaseuturahoitusta myöntävät Keski-Suomen elinvoimakeskuksen lisäksi maakunnan Leader-ryhmät JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Viisari. Rahoitus koostuu Euroopan unionin ja Suomen valtion varoista.
