Vaasan uimahalli
Vaasan uimahalli avaa ovensa kesätauon jälkeen maanantaina 17. elokuuta, mutta ensimmäiset kävijät huomaavat heti, että kaupungin tunnetuin allas ei ole enää entisensä. Tuttu 50 metrin allas on jaettu kahtia välisillalla, eikä loppuvuoden aikana käytössä ole ainuttakaan täysimittaista 50 metrin rataa.
Muutos on poikkeuksellinen erityisesti kuntouimareille ja kilpauimareille, jotka ovat tottuneet uimaan pitkiä vetoja täydessä altaassa. Nyt jokainen kahdeksasta radasta on jaettu kahteen 25 metrin osuuteen, mikä tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista määrää käännöksiä jokaisella uintikerralla. Järjestely on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka.
Ratkaisun taustalla ei kuitenkaan ole remontti tai tekninen vika, vaan koulujen uimaopetuksen tehostaminen. Vaasan kaupungin perusopetus sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 14 100 euron valtionavustuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa perusopetuksen uimataidon opetusta sekä parantaa lasten ja nuorten vesiturvallisuustaitoja.
Taustalla on karu tilasto – suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) viimeisin valmis valtakunnallinen tutkimus osoitti, että kuudesluokkalaisten uimataito romahti kuudessa vuodessa: vuonna 2016 uimataitoisia oli 76 prosenttia, mutta vuonna 2022 enää 55 prosenttia. Samalla täysin uimataidottomien lasten osuus nousi noin yhdestä prosentista jopa 2–5 prosenttiin.
Huolestuttavaa on myös se, että vuoden 2026 tutkimus käynnistettiin aiempaa laajempana. Ensimmäistä kertaa mukana ovat myös yhdeksäsluokkalaiset, jotta nähtäisiin, korjaantuuko uimataito peruskoulun aikana vai jatkuuko heikko kehitys yläkouluun asti. Lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2026 lopulla.
Keväällä 2026 julkaistut ensimmäiset kuntakyselyn tulokset kertovat ristiriitaisesta tilanteesta. Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat järjestävät uimaopetusta alakoululaisille, mutta käytännön toteutus vaihtelee huomattavasti.
Vain 71 prosenttia kunnista tarjoaa uimaopetusta esikoululaisille ja noin 80 prosenttia yläkoululaisille. Keskimäärin koululaiset saavat uimaopetusta vain noin neljästä neljään ja puoleen tuntiin lukuvuoden aikana, vaikka vaihtelu kuntien välillä on suurta. Kuntaliiton mukaan juuri olosuhteet, allastilat ja resurssit vaikeuttavat opetuksen järjestämistä.
Uimataidon merkitystä on korostettu tänä vuonna poikkeuksellisen voimakkaasti myös valtakunnan johdossa. Valtakunnallisen Uimataitoviikon suojelijana toiminut tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti, että Suomessa uimataito on todellinen kansalaistaito: ”Hyvä uimataito voi pelastaa ihmishengen.”
SUH:n mukaan pelkkä uintimatka ei kuitenkaan enää riitä. Järjestö on nostanut vahvemmin esiin käsitteen vesipätevyys, joka tarkoittaa kykyä toimia turvallisesti vedessä ja sen äärellä – esimerkiksi uida vaatteet päällä, käyttää pelastusliivejä ja osata ehkäistä vaaratilanteita.
Vaasan uimahallin esihenkilö Jarkko Tuovisen mukaan välisillan tarkoitus on tehdä opetuksesta sujuvampaa: ”Uimaopetusta on helpompi järjestää 25 metrin radoilla, ja ratoja on näin myös enemmän käytössä.”
Käytännössä ratkaisu tarkoittaa sitä, että syksyn ajan koululaiset, uimakoulut ja muut opetusryhmät saavat enemmän tilaa harjoitteluun, vaikka samalla pitkän radan harjoittelijat joutuvat luopumaan 50 metrin vedoistaan vuoden loppuun saakka.
Kun Suomessa vain runsas puolet kuudesluokkalaisista täyttää virallisen uimataidon määritelmän ja kunnissa kamppaillaan opetuksen resurssien kanssa, Vaasan päätös näyttäytyy osana paljon suurempaa ilmiötä: yrityksenä pysäyttää kehitys, joka voi pahimmillaan näkyä vesillä ihmishenkinä.
