Kesän suurimmat riskit eivät piile vain helteessä – asiantuntijat varoittavat nyt huijauksista, auringosta ja yllättävistä lomamokista

Lonely Swing, Khao Lak, Thailand.

Kesä on suomalaisten odotetuinta aikaa. Aurinko, mökit, festarit ja ulkomaanmatkat houkuttelevat miljoonia liikkeelle, mutta samalla myös riskit kasvavat. Asiantuntijat muistuttavat, että huolettomuus voi kostautua niin terveydelle, lompakolle kuin digitaaliselle turvallisuudellekin.

Kesä on suomalaisille odotettua aikaa: aurinko, mökit, rannat, festarit ja matkailu houkuttelevat ihmiset ulos nauttimaan valosta ja lämmöstä. Samalla kesä tuo mukanaan tilanteita, joissa pienetkin huolimattomuudet voivat aiheuttaa ongelmia terveydelle, turvallisuudelle tai arjen sujumiselle. Riskit eivät kuitenkaan liity vain helteisiin tai auringonpolttamiin – myös uimavesien laatu, huijaukset verkossa, matkailun yllätykset ja kesän spontaanit päätökset vaativat huomiota.

Hyvä uutinen on, että ainakin Vaasan alueen uimarannoilla kesäkausi on käynnistynyt turvallisesti. Vaasan kaupungin mukaan alueen uimarannoilta otetut kesäkauden toiset vesinäytteet täyttivät kaikki niille asetetut laatuvaatimukset. Näytteet otettiin 23.6.2026 yhteensä 11 yleiseltä uimarannalta, kuten Ahvensaaren, Hietasaaren, Kustaanlinnan, Mansikkasaaren, Strömsön, Isolahden, Kronvikin, Viikingan, Top Campingin leirintäalueen, Annalan Merikaarrossa sekä Säivänkankaan Laihialla sijaitsevilta rannoilta.

Uimavesien lämpötilat olivat näytteenottohetkellä 16–20 astetta. Näytteissä seurataan muun muassa suolistoperäisiä bakteereita sekä sinilevien esiintymistä. Top Campingin leirintäalueen rannalla havaittiin näytteenottopäivänä pieni määrä sinilevää, mutta uusintatarkastuksessa 25.6. sitä ei enää todettu. Viranomaiset muistuttavat, että uimareiden kannattaa tarkkailla myös itse veden laatua ja ilmoittaa poikkeavista havainnoista, kuten epätavallisesta väristä, hajusta tai sinilevästä. Uimarantojen vedenlaatua seurataan koko uimakauden ajan, jotta kesäpäivistä voidaan nauttia turvallisesti.

Yksi suurimmista terveysriskeistä liittyy edelleen aurinkoon – tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat aurinkosuojan käytössä koko Pohjolan heikoimpia. Joka viides suomalainen kertoo käyttävänsä aurinkovoidetta lomamatkoilla vain harvoin tai ei lainkaan. Vertailussa Norja sijoittui selvästi kärkeen, kun taas Suomi jäi viimeiseksi.

Vaikka lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kertoo käyttävänsä aurinkovoidetta ainakin useita kertoja päivän aikana, käyttö ei aina ole riittävän säännöllistä. Moni levittää voiteen vain kerran aamulla, vaikka voimakas UV-säteily, uiminen ja hikoilu heikentävät suojan tehoa nopeasti. Erityisen huolestuttavaa on se, että miehet käyttävät aurinkosuojaa selvästi naisia harvemmin.

Asiantuntijoiden mukaan auringolta suojautuminen ei tarkoita pelkästään aurinkovoiteen levittämistä. Vaalea iho palaa helposti, ja pitkäaikainen UV-säteily lisää ihosyövän riskiä merkittävästi. Paras suoja syntyy usean keinon yhdistelmästä: ihoa peittävä vaatetus, varjossa oleskelu päivän kuumimpina tunteina sekä riittävä aurinkovoiteen käyttö muodostavat yhdessä tehokkaan suojan. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lasten ihoon, joka on aikuisia herkempi auringon haitallisille vaikutuksille.

Kesän huolettomuus näkyy myös verkossa – kyberturvallisuuden asiantuntijat varoittavat, että lomakausi on rikollisille vuoden vilkkainta aikaa. Matkustajat odottavat hotellivahvistuksia, lentolippuja, festaripasseja ja verkkokauppojen toimituksia, minkä vuoksi aidolta näyttävät huijausviestit menevät tavallista helpommin läpi.

Tietovuodot eivät myöskään jää pelkäksi yksittäiseksi uutiseksi. Jos omat tiedot ovat joskus päätyneet rikollisten käsiin, niitä voidaan hyödyntää vielä kuukausien tai jopa vuosien kuluttua. Juuri kesällä rikolliset kohdentavat viestejään tilanteisiin, joissa vastaanottaja odottaa viestiä kuljetusyritykseltä, lippupalvelulta tai majoituspalvelulta. Yksi huolimaton klikkaus voi johtaa tilien kaappaukseen tai identiteettivarkauteen.

Asiantuntijoiden mukaan jokaisessa verkkopalvelussa tulisi käyttää eri salasanaa ja kaksivaiheinen tunnistautuminen kannattaa ottaa käyttöön aina, kun se on mahdollista. Myös puhelimen suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Vilkkailla festarialueilla, lentokentillä ja terasseilla puhelin voi kadota hetkessä, mutta vielä suurempi riski syntyy, jos ulkopuolinen näkee samalla laitteen lukituskoodin.

Kesällä suomalaiset innostuvat myös grillaamaan. Samalla kotitalouksissa syntyy tavallista enemmän jätettä, jonka lajittelu aiheuttaa vuodesta toiseen hämmennystä. Tyhjät makkara-, liha- ja halloumipakkaukset kuuluvat muovipakkausten keräykseen, vaikka niissä olisi pieniä ruokajäämiä. Käytetyt servietit, ruoantähteet sekä puiset grillitikut kuuluvat biojätteeseen. Alumiinifoliot voidaan kierrättää metallina, kun taas grillihiilet saa laittaa sekajätteeseen vasta täysin jäähtyneinä. Kaasupulloja tai käytöstä poistettuja grillejä ei puolestaan saa koskaan heittää tavalliseen jäteastiaan.

Matkailijoille tulee vastaan myös harvemmin tunnettu rajoitus – verenluovuttajat voivat joutua odottamaan jopa neljä viikkoa ulkomaanmatkan jälkeen ennen kuin verenluovutus on jälleen mahdollista. Syynä on Länsi-Niilin viruksen epidemiakausi, joka koskee useita Etelä- ja Kaakkois-Euroopan matkakohteita. Siksi säännöllisesti verta luovuttavien kannattaa tarkistaa matkakohteensa vaikutukset hyvissä ajoin tai käydä luovuttamassa verta jo ennen lomalle lähtöä.

Kaikki eivät kuitenkaan suuntaa ulkomaille, sillä kotimaanmatkailu jatkaa vahvaa kasvuaan erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Yli 70 prosenttia suomalaisista aikoo matkustaa kotimaassa tänä kesänä, ja 18–34-vuotiaista jopa kahdeksan kymmenestä suunnittelee lomailevansa Suomessa. Vetovoimatekijöitä ovat valoisat kesäillat, järvimaisemat, rantasaunat, mökkielämä ja luonnon rauha, mutta yhä useammalle myös paikalliset makuelämykset ovat tärkeä osa lomaa. Ruokamatkailu, lähiruoka ja pientuottajien tuotteet houkuttelevat etenkin nuoria, jotka hakevat matkoiltaan aitoa suomalaista kulttuuria, perinteitä ja kiireetöntä yhdessäoloa.

Kesä vaikuttaa myös käyttäytymiseemme yllättävillä tavoilla: tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista kokee olevansa lomalla spontaanimpia kuin arjessa, moni liikkuu enemmän, kokeilee uusia harrastuksia ja uskaltaa tehdä asioita, joita ei tavallisessa arjessa tekisi. Samalla osa myöntää ottavansa enemmän riskejä, olipa kyse alkoholin käytöstä, impulsiivisista päätöksistä tai harkitsemattomista kokeiluista.

Asiantuntijoiden mukaan juuri tämä on hyvä pitää mielessä. Loma on tarkoitettu palautumiseen, uusien kokemusten keräämiseen ja yhdessäoloon, mutta turvallisuus syntyy pienistä arkisista valinnoista. Riittävä nesteytys, ihon suojaaminen, kriittinen suhtautuminen verkossa liikkuviin viesteihin, puhelimen ja omien tunnusten huolellinen suojaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen tekevät kesästä paitsi nautinnollisemman myös turvallisemman.

Kesä tarjoaa parhaimmillaan juuri sen, mitä suomalaiset kaipaavat pitkän talven jälkeen: valoa, vapautta ja aikaa hengähtää. Kun perusasiat ovat kunnossa, lomamuistoiksi jäävät auringonlaskut, uimaretket ja onnistuneet grilli-illat – eivät tietomurrot, palanut iho tai vältettävissä olleet vahingot.