Kesäloman jälkeen arki rytmittyy uudelleen, mutta kaikille paluu kouluun ei ole helppo. THL:n tuore Kouluterveyskysely kertoo nuorten mielenterveyden haasteista, ja kansainväliset suositukset muistuttavat unen ja liikkumisen merkityksestä. Asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on huomata nuori ajoissa.
Kesäloma on monelle nuorelle vuoden odotetuinta aikaa. Kouluun ei tarvitse herätä aikaisin, päivät täyttyvät kavereista ja harrastuksista – tai joskus vain siitä, ettei tarvitse tehdä mitään.
Sitten kalenteri kääntyy elokuulle. Herätyskello soi aamulla, koulupäivä alkaa ja iltapäivään pitäisi mahduttaa läksyt, harrastukset, kaverit ja mahdollisesti vielä sosiaalinen media. Muutos voi olla nuorelle yllättävän suuri.
Oma Hämeen ammattilaiset nostavat koulun alkaessa esiin juuri tämän: nuoren kuormitus ei välttämättä näy ulospäin.
– Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen.
Nuorten mielenterveyden haasteista on saatavilla myös tuoretta valtakunnallista tietoa.
THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä ja 9 prosenttia pojista ilmoitti kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Lukioikäisillä vastaavat osuudet olivat tytöillä 29 ja pojilla 8 prosenttia. Ammatillisissa oppilaitoksissa tytöillä osuus oli 34 ja pojilla 8 prosenttia.
Luvut eivät tarkoita, että koulun alku aiheuttaisi ahdistuneisuutta. Ne kuitenkin kertovat siitä, että nuorten psyykkinen kuormitus on merkittävä hyvinvointikysymys, joka voi tulla näkyväksi juuri arjen vaatimusten kasvaessa.
Siksi koulun aloitukseen kannattaa suhtautua muunkin kuin koulutarvikkeiden näkökulmasta.
Kesällä valvominen venyy helposti. Aamulla ei tarvitse nousta kouluun, joten nukkumaanmeno voi siirtyä tuntikausilla myöhemmäksi.
Kun koulu alkaa, rytmi pitäisi kääntää nopeasti takaisin aikaiseksi.
Seurauksena voi olla aamuisin vaikeuksia herätä ja päivällä väsymystä. Oma Häme nostaa esiin myös keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyyden.
WHO:n tuoreessa nuorten unta koskevassa aineistossa 8–10 tuntia unta vuorokaudessa mainitaan nuorten keskeisenä mittarina.
Käytännössä koulun alkuun valmistautuminen ei siis tarkoita vain herätyskellon laittamista aikaisemmalle. Myös iltojen rauhoittaminen ja säännöllisen rytmin palauttaminen auttavat.
Nuoren päivään kuuluu nykyisin väistämättä paljon digitaalista tekemistä. Puhelin toimii samalla viestintävälineenä, viihteenä, tiedonlähteenä ja sosiaalisen elämän kanavana.
Oma Häme nostaa esiin pitkät ruutuajat ja sosiaalisen median kuormituksen nuorten hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä.
Ongelmaa ei kuitenkaan kannata yksinkertaistaa pelkäksi puhelimen käytöksi. Nuoren sosiaaliset suhteet voivat nimittäin olla osittain juuri verkossa.
Oleellisempia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: häiritseekö puhelimen käyttö nukkumista, jääkö palautumiselle aikaa ja aiheuttaako sosiaalinen media nuorelle jatkuvaa vertailua tai riittämättömyyden tunnetta?
Myös liikunnalla on merkittävä rooli nuoren hyvinvoinnissa.
WHO suosittelee 5–17-vuotiaille keskimäärin vähintään 60 minuuttia kohtuullisesti tai rasittavasti kuormittavaa liikuntaa päivässä. Suosituksen mukaan liikuntaa voi kertyä esimerkiksi harrastuksista, koulumatkoista ja muusta arjen aktiivisuudesta.
Kaiken ei siis tarvitse olla tavoitteellista urheilua. Koulumatkan voi kulkea kävellen tai pyörällä. Kaverin kanssa voi lähteä ulos. Palloilla, uida tai pelata voi ilman, että tekemisestä tarvitsee tehdä kilpailua.
WHO:n mukaan fyysinen aktiivisuus tukee lasten ja nuorten muun muassa fyysistä kuntoa, kognitiivisia toimintoja ja mielenterveyttä.
Koulun alku tuo mukanaan myös positiivisia asioita – Vaasassa nuorisovaltuusto järjestää 26. elokuuta 11–17-vuotiaille maksuttoman ja päihteettömän Nuva Goes Back to School -tapahtuman kulttuuritalo Fannylla.
Lavalle nousee vaasalaislähtöinen WEWWE, jonka lisäksi esiintyvät nuorten bändit Maksavaurio ja Pändi. Tapahtuma järjestetään nyt viidettä kertaa.
Nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Matilda Mattsonin mukaan tapahtuman tarkoituksena on koota nuoria yhteen ja antaa myös paikallisille nuorille mahdollisuus esiintyä.
Tällaisilla tapahtumilla on oma merkityksensä: nuorten hyvinvointi ei muodostu ainoastaan siitä, kuinka paljon koulutehtäviä saadaan tehtyä. Myös kaverit, yhteisöllisyys, harrastukset ja kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ovat tärkeitä.
Sama ajatus näkyy myös huippu-urheilussa – Apollo Sports ja Suomen Olympiakomitean Next Generation Team Finland ovat aloittaneet yhteistyön, jolla tuetaan 21 nuorta suomalaista huippu-urheilijaa matkalla kansainväliselle huipulle.
Urheilijoille tarjotaan mahdollisuuksia ulkomailla harjoitteluun muun muassa syksyllä 2026 järjestettävän leirin kautta sekä vuoden 2027 harjoittelua tukemalla.
Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen korostaa, että nuoren urheilijan kehitys ei rakennu pelkän lahjakkuuden varaan. Tarvitaan valmennusta, tukiverkostoa sekä harjoittelua ja palautumista tukevat olosuhteet.
Tämä pätee myös paljon laajemmalle kuin kilpaurheiluun.
Nuori tarvitsee aikaa tehdä, mutta myös aikaa olla tekemättä.
Vanhemmalle neljä kysymystä
Oma Hämeen ammattilaiset suosittelevat koulun alkaessa pysähtymään muutaman perusasian äärelle.
Nukkuuko nuori riittävästi?
Jos aamuihin liittyy jatkuvaa taistelua ja nuori on päivisin poikkeuksellisen väsynyt, unirytmiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Palautuuko mieli päivän aikana?
Jos koulu, harrastukset, puhelin ja sosiaaliset suhteet täyttävät kaikki valveillaoloajat, rauhallisille hetkille ei välttämättä jää tilaa.
Jääkö levolle tarpeeksi aikaa?
Nuoren ei tarvitse käyttää jokaista vapaahetkeä tehokkaasti. Lepo ei ole laiskuutta.
Tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin?
Tämä voi olla tärkein kysymys.
Hyrian kuraattori Jukka Joosela nostaa esiin onnistumisten ja elämänilon merkityksen.
– On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä.
Huolestuttavaa muutosta ei kannata jäädä odottamaan
Nuoren paha olo ei aina näytä surullisuudelta. Se voi näkyä esimerkiksi ärtyneisyytenä, vetäytymisenä, jatkuvana väsymyksenä tai siinä, ettei aikaisemmin mielekäs tekeminen enää kiinnosta.
Yksittäinen huono päivä ei vielä kerro ongelmasta. Sen sijaan pitkittynyt muutos nuoren käytöksessä tai toimintakyvyssä on syy pysähtyä tilanteen äärelle.
Oma Häme muistuttaa, että opiskeluhuollon palveluihin voi hakeutua matalalla kynnyksellä, kun huoli herää.
Koulun alussa ei siis ole tärkeintä kysyä ensimmäisenä, ovatko kaikki läksyt tehty.
Joskus tärkeämpi kysymys on paljon yksinkertaisempi:
”Miten sinulla oikeasti menee?”
