Euroopan tekoäly- ja musiikkialaa ravistelee perjantaina annettu oikeuden päätös, joka voi muodostua koko alan ennakkotapaukseksi.
Münchenin alueellinen tuomioistuin on katsonut, ettei yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö Suno saa käyttää tekijänoikeudella suojattua musiikkia tekoälymallinsa kouluttamiseen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Lisäksi yhtiö määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia sekä luovuttamaan tiedot tekijänoikeuksia loukkaavasta toiminnasta saamastaan taloudellisesta hyödystä. Ratkaisusta voi vielä valittaa.
Suno on yhdysvaltalainen generatiiviseen tekoälyyn perustuva musiikkipalvelu, jossa käyttäjä voi kirjoittaa muutaman rivin mittaisen tekstikehotteen ja palvelu säveltää, sanoittaa, sovittaa ja laulaa kokonaisen kappaleen muutamassa minuutissa.
Palvelusta tuli maailmanlaajuinen ilmiö vuosina 2024–2025, ja sitä on käytetty niin harrastajien kuin yritystenkin toimesta. Kesällä 2026 yhtiön arvoksi arvioitiin noin 5,4 miljardia dollaria.
Kanteen nosti saksalainen tekijänoikeusjärjestö GEMA, joka edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja musiikkikustantajia.
GEMA väitti, että Suno oli kouluttanut tekoälymallinsa tekijänoikeudella suojatulla musiikilla ilman lupia ja että palvelu pystyi tuottamaan kappaleita, jotka muistuttivat huomattavan paljon alkuperäisiä teoksia.
Oikeudenkäynnissä tarkasteltiin muun muassa tunnettuja kappaleita, kuten Alphavillen Forever Young ja Big in Japan, Lou Began Mambo No. 5, Kristina Bachin Atemlos sekä Boney M.:n Daddy Cool ja Rasputin.
Yksi oikeudenkäynnin keskeisistä kysymyksistä oli se, ”oppiiko” tekoäly musiikista vai kopioiko se sitä. Tuomioistuimen mukaan suojatut musiikkiteokset eivät pelkästään opeta mallia, vaan ne jäävät tekoälyjärjestelmään toistettavassa muodossa. Siksi kyse ei oikeuden mukaan ole pelkästä analysoinnista vaan tekijänoikeudellisesti merkityksellisestä kopioinnista.
Samalla oikeus torjui Sunon väitteen siitä, että Yhdysvaltain niin sanottu fair use -periaate oikeuttaisi toiminnan myös Euroopassa.
Päätöksen mukaan EU:ssa tarjottavien tekoälypalveluiden on noudatettava EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä riippumatta siitä, missä tekoälymalli on koulutettu.
Merkittävä osa ratkaisua on myös vastuun kohdentaminen – tuomioistuimen mukaan mahdollisista tekijänoikeusloukkauksista vastaa Suno palvelun tarjoajana eikä käyttäjä, joka kirjoittaa palveluun tekstikehotteen.
Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös muihin generatiivista tekoälyä tarjoaviin yrityksiin.
Suno ei ole ainoa tekoäly-yhtiö, jonka toimintaa haastetaan oikeudessa – Yhdysvalloissa suuret levy-yhtiöt, kuten Universal Music Group, Sony Music ja Warner Music, ovat nostaneet kanteita Sunoa ja kilpailija Udiota vastaan väittäen niiden hyödyntäneen tekijänoikeuksilla suojattua musiikkia ilman lupaa.
Myös Tanskassa tekijänoikeusjärjestö KODA on haastanut Sunon oikeuteen vastaavista epäillyistä rikkomuksista.
Kyseessä ei ole ensimmäinen GEMA:n voitto tekoälyä vastaan – marraskuussa 2025 sama Münchenin tuomioistuin katsoi, että OpenAI oli käyttänyt tekijänoikeudella suojattuja laulujen sanoituksia ChatGPT:n kouluttamiseen ilman lupaa. Myös siinä tapauksessa oikeus määräsi korvauksia ja katsoi OpenAI:n olevan vastuussa loukkauksista. Päätöksestä on valitettu.
Suomalainen Teosto pitää ratkaisua erittäin merkittävänä – toimitusjohtaja Risto Salmisen mukaan päätös vahvistaa periaatteen, jonka mukaan tekoälyä voidaan kehittää vain tekijöiden oikeuksia kunnioittaen.
Teoston tavoitteena on rakentaa lisensointimalli, jossa tekoäly-yhtiöt hankkivat luvat musiikin käyttöön ja maksavat siitä korvaukset oikeudenhaltijoille.
Järjestön mukaan jopa 25–30 prosenttia musiikintekijöiden tulevasta tulonmuodostuksesta voi olla vaarassa, jos tekoälyn tuottama musiikki syrjäyttää ihmisten tekemää musiikkia ilman korvausjärjestelmää.
Asiantuntijoiden mukaan Münchenin ratkaisu on yksi ensimmäisistä tuomioista maailmassa, jossa arvioidaan nimenomaan musiikkiteosten käyttöä generatiivisen tekoälyn koulutuksessa.
Jos ratkaisu jää voimaan myös mahdollisten valitusten jälkeen, sillä voi olla vaikutuksia koko Euroopan tekoälymarkkinaan. Käytännössä se vahvistaisi linjaa, jonka mukaan tekijänoikeudella suojattua musiikkia ei voida käyttää tekoälymallien ”ilmaisena polttoaineena”, vaan käyttö edellyttää lisenssejä ja korvauksia oikeudenhaltijoille.
