Kouvolan vesitorni
Suomen vesihuolto on keskellä historiallista rakennemuutosta. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt yhteensä 364 000 euroa avustusta 12 hankkeelle, joiden tavoitteena on yhdistää vesihuoltolaitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lisätä niiden välistä yhteistyötä.
Rahoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää kansallista vesihuoltouudistusta, jonka tavoitteena on varmistaa, että puhtaan juomaveden jakelu ja jätevesihuolto toimivat turvallisesti myös tulevaisuudessa. Hankkeissa kehitetään uusia yhteistyömalleja, vahvistetaan laitosten digitalisaatiota ja parannetaan omaisuuden hallintaa sekä toimintavarmuutta.
Valtakunnalliseen avustushakuun jätettiin yhteensä 29 hakemusta, joista rahoituksen sai lopulta 12. Myönnetyn tuen painopisteenä olivat hankkeet, jotka edistävät vesihuoltolaitosten yhdistymistä tai rakentavat sitovia yhteistyömalleja laitosten välille.
Uudistuksen taustalla on kasvava huoli Suomen vesihuollon tulevaisuudesta. Vaikka suomalainen hanavesi kuuluu maailman laadukkaimpiin, alan infrastruktuuri ikääntyy nopeasti. Suomessa on noin 1 100 vesihuoltolaitosta, joista suuri osa on pieniä kuntien tai vesiosuuskuntien ylläpitämiä toimijoita. Monilla niistä on rajalliset taloudelliset ja henkilöstöresurssit, mikä vaikeuttaa investointeja verkostojen kunnostamiseen ja uusien osaajien rekrytointia.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista kuuluu vesihuoltoverkoston piiriin, ja vesilaitosten toimittama talousvesi täyttää lähes poikkeuksetta sille asetetut tiukat laatuvaatimukset. Samalla vesijohto- ja viemäriverkostojen keski-ikä on noussut jo lähes 50 vuoteen. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa olisi kiireellinen tarve kunnostaa tuhansia kilometrejä ikääntyneitä putkistoja, ja vuosittaisten saneerausinvestointien pitäisi olla nykyistä selvästi suuremmat, jotta verkostojen kunto ei heikkenisi entisestään.
Valtion tavoitteena onkin vahvistaa erityisesti pieniä vesihuoltolaitoksia yhdistämällä niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Suurempien organisaatioiden arvioidaan pystyvän paremmin vastaamaan häiriötilanteisiin, investoimaan digitaalisiin järjestelmiin ja varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden. Samalla pyritään parantamaan laitosten talouden kestävyyttä ja varautumista esimerkiksi pitkittyneisiin sähkökatkoihin, kyberuhkiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin.
Vesihuollon rakennemuutos jatkuu jo syksyllä. Maa- ja metsätalousministeriö avaa uuden valtakunnallisen avustushaun 15. syyskuuta, ja hakuaikaa on lokakuun loppuun asti. Tulevassa haussa painotetaan erityisesti kunnallisten vesihuoltolaitosten yhdistymisiä sekä pienten vesihuoltolaitosten liittämistä suurempiin kokonaisuuksiin.
Vuoden 2026 alusta lähtien vesihuollon valtakunnalliset elinvoimakeskustehtävät on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen, joka vastaa jatkossa vesihuoltoon liittyvien valtionavustusten käsittelystä ja rakennemuutoksen edistämisestä koko Suomessa.
