Pelkkä korkea lämpötila ei ratkaise saunan vaikutuksia. Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että juuri löylyllä syntyvä kosteus on avain siihen, miten voimakkaasti sauna vaikuttaa elimistöön. Löydös voi muuttaa käsitystä niin saunomisesta kuin energiatehokkuudestakin.
Suomalaisille löylyn heittäminen on ollut aina olennainen osa saunomista. Nyt perinteelle on saatu myös vahvaa tieteellistä näyttöä.
Jyväskylän yliopiston, Huippu-urheilun Instituutti KIHUn ja saunavalmistaja Harvian yhteistyössä toteuttama tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että saunan ilmankosteudella on itsenäinen fysiologinen vaikutus elimistöön lämpötilan lisäksi.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Temperature-tiedelehdessä, joka keskittyy lämpötilansäätelyn ja fysiologian tutkimukseen.
Aiemmissa saunatutkimuksissa huomio on kohdistunut lähes yksinomaan saunan lämpötilaan ja saunomisajan pituuteen – nyt tutkijat mittasivat samanaikaisesti sekä saunahuoneen lämpötilaa että suhteellista ilmankosteutta useista eri mittauspisteistä. Samalla seurattiin tarkasti osallistujien kehon sisälämpötilaa, ihon lämpötilaa, sykettä sekä kokemuksia kuumuudesta.
Tutkijoiden mukaan juuri tämän ansiosta lämpötilan ja kosteuden vaikutukset pystyttiin ensimmäistä kertaa erottamaan toisistaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 69 tervettä aikuista, joista 50 henkilön aineisto otettiin mukaan lopulliseen analyysiin. Osallistujista 32 oli miehiä ja 18 naisia. Jokainen osallistuja saunoi neljä kertaa kymmenen minuutin ajan. Jokaisen saunajakson jälkeen seurasi 30 minuutin palautumisaika.
Saunoina käytettiin neljää noin 75-asteista saunaa, jotka lämmitettiin sähköllä, puulla, kaasulla ja vedyllä. Saunominen aiheutti voimakkaan sydän- ja verenkiertoelimistön vasteen.
Osallistujien keskimääräinen leposyke oli ennen saunaa 79 lyöntiä minuutissa. Kymmenen minuutin saunomisen jälkeen keskimääräinen syke oli noussut 121 lyöntiin minuutissa. Nousua kertyi keskimäärin 41,6 lyöntiä minuutissa, mikä vastaa tutkijoiden mukaan elimistön kuormituksena kevyttä tai keskiraskasta liikuntaa.
Tulosten perusteella sekä saunan lämpötila että ilmankosteus lisäsivät sykkeen nousua toisistaan riippumatta.
Tutkimuksessa havaittiin, että kosteus vaikutti myös kehon ydinlämpötilaan. Osallistujien sisälämpötila nousi keskimäärin 37,4 asteesta 37,8 asteeseen eli noin 0,4 astetta yhden saunajakson aikana.
Mitä korkeampi lämpötila ja kosteampi sauna olivat, sitä enemmän myös kehon lämpötila nousi. Harvian mukaan kosteuden vaikutus on erityisen merkittävä siksi, että monet saunomisen hyvinvointivaikutukset saavutetaan vasta, kun kehon ydinlämpötila kohoaa noin 0,5–2 astetta.
Tutkimuksessa havaittiin, että kosteuden lisääntyminen vastasi lähes puolen asteen nousua kehon ydinlämmössä.
Tutkijat vertailivat myös erilaisia saunaolosuhteita – ryhmässä, jossa löylyä ei juuri heitetty, saunan suhteellinen ilmankosteus oli keskimäärin vain kuusi prosenttia.
Runsaimmin löylyä käyttäneessä ryhmässä kosteus nousi jopa 59 prosenttiin. Kosteudessa oli siis 53 prosenttiyksikön ero, mikä näkyi selvästi myös elimistön kuormittumisessa.
Tutkijoiden mukaan kostea ilma vaikeuttaa hien haihtumista iholta. Koska haihtuminen on ihmisen tärkein keino viilentää itseään, elimistö alkaa varastoida enemmän lämpöä. Tämän seurauksena sydän joutuu pumppaamaan enemmän verta iholle lämmön poistamiseksi ja syke nousee.
Harvian omien mittausten mukaan löylyssä syntyvä vesihöyry myös tiivistyy iholle. Tiivistyessään höyry vapauttaa siihen sitoutuneen lämpöenergian suoraan kehoon. Yhtiön mukaan tämä voi tuottaa hetkellisesti jopa useiden satojen wattien lisälämmitystehon ihmisen elimistöön.
Tutkimuksella voi olla vaikutuksia myös energiankulutukseen – koska voimakas lämpövaikutus voidaan saavuttaa lisäämällä kosteutta eikä pelkästään nostamalla lämpötilaa, saunaa ei välttämättä tarvitse lämmittää yhtä kuumaksi kuin aiemmin on ajateltu.
Tutkijoiden mukaan tämä voisi pienentää erityisesti sähkösaunojen energiankulutusta ilman, että saunomisen fysiologiset vaikutukset heikkenevät.
Samalla saunominen voisi tuntua miellyttävämmältä, sillä voimakas lämpövaikutus saavutetaan ilman äärimmäisen kuumaa ilmaa.
Tutkimuksen päätutkija Iida Laatikainen-Raussin mukaan aiemmissa saunatutkimuksissa kosteuden merkitystä on todennäköisesti aliarvioitu, koska saunaolosuhteita ei ole pystytty mittaamaan riittävän tarkasti.
Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvian mukaan tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tieteellisen selityksen sille, miksi suomalaiset ovat perinteisesti heittäneet löylyä.
Tutkijoiden mukaan tulevissa saunatutkimuksissa lämpötilan lisäksi myös ilmankosteus tulisi ottaa vakioituna ja tarkasti mitattavana muuttujana huomioon, jotta saunan terveysvaikutuksista saadaan entistä tarkempi kuva.
