Tekoäly jakaa opettajien mielipiteitä – ChatGPT herättää kouluissa ristiriitaisia tunteita
ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälysovellukset ovat saapuneet kouluihin poikkeuksellisen nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten tekoäly oli monelle opettajalle lähinnä tulevaisuuden ilmiö, mutta nyt se on osa koulujen arkea. Oppilaat käyttävät tekoälyä tiedonhakuun, tekstien tuottamiseen ja tehtävien tekemiseen, samalla kun opettajat pohtivat, miten uuteen teknologiaan pitäisi suhtautua.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan opettajien tunteet ChatGPT:tä kohtaan ovat ristiriitaisia: tekoäly herättää lähes yhtä paljon myönteisiä kuin kielteisiä tunteita. Osa opettajista suhtautuu siihen innostuneesti ja näkee siinä uusia mahdollisuuksia opetukseen, kun taas osa kokee epävarmuutta ja huolta siitä, mitä tekoäly merkitsee oppimiselle.
Tutkimuksessa selvitettiin opettajien kokemuksia vuosina 2023–2024 toteutetuilla kyselyillä. Mukana oli yhteensä 221 opettajaa esi- ja alakouluista, yläkouluista, lukioista sekä ammatillisista oppilaitoksista. Opettajien myönteiset kokemukset liittyivät erityisesti uteliaisuuteen ja kiinnostukseen uutta teknologiaa kohtaan. Monet kokivat tekoälyn mahdollisuutena löytää uusia tapoja valmistella opetusta, tuottaa materiaaleja ja tukea oppimista.
Samalla tekoäly herätti vahvoja epäilyksiä. Opettajat pohtivat, miten tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta voidaan arvioida, miten oppilaiden oma ajattelu säilyy teknologian lisääntyessä ja miten tekoälyn käyttö vaikuttaa perinteisiin tapoihin arvioida osaamista. Helsingin yliopiston tekoälyprofessori Teemu Roosin mukaan opettajien suhtautuminen ei jakaudu selkeästi tekoälyn puolustajiin ja vastustajiin. ”Yksittäinen opettaja saattoi kokea sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita”, Roos toteaa.
Tutkimuksessa yksi tekijä nousi erityisen merkittäväksi: oma kokemus tekoälyn käytöstä. Mitä enemmän opettaja oli käyttänyt ChatGPT:tä tai muita tekoälysovelluksia, sitä myönteisemmin hän yleensä suhtautui teknologiaan. Käytännön kokeilut näyttävät vähentävän epävarmuutta ja auttavan opettajia ymmärtämään paremmin, mihin tekoäly soveltuu ja missä sen rajat tulevat vastaan.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida päätellä varmasti, muuttaako käyttö ihmisten suhtautumista myönteisemmäksi vai käyttävätkö jo valmiiksi tekoälyyn positiivisesti suhtautuvat sitä enemmän. ”Emme pysty tutkimuksessa erottamaan, kumpi on seuraamusta kummasta. Todennäköisesti molemmat ovat totta samaan aikaan”, Teemu Roos kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin viitteitä siitä, että yläkoulun opettajat suhtautuvat ChatGPT:hen muita kouluasteita varauksellisemmin.
Yläkouluopettajilla korostuivat erityisesti epäilykset, pelot, hämmennys, turhautuminen ja huoli. Tutkijat arvioivat tämän voivan liittyä siihen, että juuri yläkouluikäiset nuoret käyttävät paljon digitaalista teknologiaa ja että keskustelu nuorten teknologiankäytön vaikutuksista on ollut viime vuosina vilkasta.
Sosiaalisen median, älypuhelinten ja digitaalisten palveluiden vaikutuksista käyty yhteiskunnallinen keskustelu voi heijastua myös siihen, miten opettajat suhtautuvat uusiin tekoälytyökaluihin.
Esi- ja alkuopetuksen opettajilla puolestaan näkyi voimakkaasti kaksijakoinen suhtautuminen. He kokivat muita useammin sekä innostusta että huolta. Tekoäly nähtiin kiinnostavana mahdollisuutena, mutta samalla pohdittiin, millaisia vaikutuksia sillä voi olla pienimpien oppilaiden oppimiseen ja kehitykseen.
Yksi suurimmista muutoksista liittyy koulutehtäviin ja arviointiin. Generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan nopeasti tekstiä, ratkaisemaan ongelmia ja auttamaan tiedon käsittelyssä. Tämä haastaa perinteisiä tehtäviä, joissa oppilaan osaamista on arvioitu esimerkiksi esseiden ja kirjallisten töiden perusteella. Opettajien on nyt pohdittava, miten varmistetaan, että oppilas todella ymmärtää asian eikä ainoastaan hyödynnä tekoälyn tuottamaa vastausta.
Tekoälyn yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita, että ulkoa opettelu tai perinteiset oppimistaidot katoaisivat. Sen sijaan korostuvat entistä enemmän kyky arvioida tietoa kriittisesti, esittää oikeita kysymyksiä ja ymmärtää tekoälyn tarjoamien vastausten rajoituksia.
Tutkijoiden mukaan tekoälyn käyttöönotto kouluissa on tapahtunut nopeasti ja osittain ilman yhteisiä toimintamalleja. ChatGPT:n kaltaiset palvelut tulivat lähes kaikkien saataville lyhyessä ajassa, mutta koulujen ohjeistukset eivät ole aina pysyneet kehityksen mukana. Tämän vuoksi eri kouluissa ja opetusryhmissä tekoälyn käyttöön voi liittyä hyvin erilaisia käytäntöjä.
Teemu Roosin mukaan oppilaat ja opettajat ovat joutuneet tekemään ratkaisuja tilanteessa, jossa yhteiset säännöt ovat vielä muodostumassa. Kouluissa tarvitaan hänen mukaansa selkeitä linjauksia siitä, milloin tekoälyn käyttö tukee oppimista ja milloin se voi heikentää sitä. Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden kysymys kouluissa. Se on jo osa opetuksen arkea. Suurin haaste on nyt löytää tasapaino teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja siihen liittyvien riskien välillä.
