Työntekijä yritti poistaa paperimassakokkareen käynnissä olleesta paperikoneesta. Käsi joutui viiran ja vetotelan muodostamaan nieluun, ja kone kiskaisi työntekijän mukaansa niin, että tämän jalat irtosivat lattiasta. Käräjäoikeuden mukaan pelkkä kielto koskea liikkuviin osiin ei riittänyt.
Huhtikuussa 2024 Iitin paperitehtaalla sattui vakava työtapaturma, jossa paperikonetta puhdistanut työntekijä joutui koneen vaarallisen nielun vetämäksi. Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 4. syyskuuta 2026 Sharpcell Oy:n työturvallisuusrikoksesta 15 000 euron yhteisösakkoon.
Yhtiön toimitusjohtajalle määrättiin 25 päiväsakkoa, joiden yhteismääräksi tulee reilut 4 200 euroa. Käräjäoikeuden mukaan yhtiössä oli laiminlyöty paperikoneen käytöstä aiheutuvien tapaturmavaarojen riittävä selvittäminen sekä vaarakohtien suojaaminen mekaanisin tai teknisin ratkaisuin.
Tapaturma sattui, kun työntekijä oli puhdistamassa käynnissä ollutta paperikonetta. Hän huomasi vetotelassa paperimassakokkareen ja yritti pyyhkäistä sen pois kädellään. Työntekijän käsi tarttui viiran ja vetotelan muodostamaan nieluun, ja paperikone alkoi vetää häntä mukaansa. Voima oli niin suuri, että työntekijän jalat irtosivat lattialta.
Työntekijä onnistui irtautumaan nielusta ja putosi lattialle. Hänelle aiheutui tapaturmassa luun ja nikaman murtuma.
Käräjäoikeus arvioi erityisesti sitä, oliko työnantaja tehnyt riittävästi vaaratilanteen estämiseksi. Yhtiössä oli tehty vaarojen arviointia ja paperikoneen puhdistamiseen liittyvä vaara oli tunnistettu, mutta yhtiössä oli arvioitu, että vaara voidaan hallita turvallisella työmenetelmällä. Ohjeen mukaan kone piti sammuttaa ennen puhdistamista.
Työntekijöitä oli myös ohjeistettu olemaan koskematta koneen liikkuviin osiin koneen ollessa käynnissä. Käräjäoikeuden mukaan tämä ei kuitenkaan poistanut työnantajan vastuuta.
Käräjäoikeuden mukaan työnantajan on vaarojen arvioinnissa otettava huomioon myös mahdollisuus, että työntekijä toimii ohjeiden vastaisesti. Pelkkä kielto tai turvallisuusohje ei riitä, jos koneessa on vaarallinen kohta, johon työntekijä voi päästä käsiksi. Tässä tapauksessa kone olisi oikeuden mukaan pitänyt suojata siten, ettei työntekijä pääse koskettamaan vaarallista kohtaa koneen ollessa käynnissä.
Toimitusjohtaja vetosi yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja viikoittaisiin turvallisuuskierroksiin. Hänen mukaansa yhtiöllä oli selkeät ohjeet koneen puhdistamisesta ja tapaturma aiheutui siitä, ettei työntekijä noudattanut niitä. Käräjäoikeus ei pitänyt ohjeistusta riittävänä perusteena vapauttaa työnantajaa vastuusta.
Käräjäoikeus katsoi, että yhtiön vaarojen selvittämisen riittävyydestä vastasi toimitusjohtaja, ja tuomitsi hänet työturvallisuusrikoksesta 25 päiväsakkoon.
Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston ylitarkastaja Sampo Pelkonen korostaa tapauksen yhteydessä koneiden suojaamisen merkitystä. Työnantajan pitää tunnistaa käytössään olevien koneiden vaarakohdat ja suojata ne siten, etteivät työntekijät pääse käsiksi liikkuviin osiin koneen ollessa käynnissä.
Pelkonen painottaa, ettei koneiden suojaamisvelvollisuutta voi korvata työntekijöille annetuilla ohjeilla ja kielloilla. Jos turvallisuus perustuu siihen, että työntekijä toimii aina ohjeen mukaan, vaarallinen kohta voi jäädä työntekijän ulottuville ja aiheuttaa vakavan tapaturman yhdelläkin virheliikkeellä.
Viranomaisen mukaan työnantajalla on myös velvollisuus hankkia ulkopuolista asiantuntemusta, jos omassa organisaatiossa ei ole riittävää osaamista koneiden vaarojen tunnistamiseen, vaarojen selvittämiseen ja koneiden suojaamiseen.
Tapauksessa oli vielä yksi poikkeuksellinen piirre: tapaturmaan joutunut työntekijä ei vaatinut rangaistusta vammantuottamuksesta eikä korvauksia vammoistaan. Käräjäoikeus ei siksi tuominnut asiassa näiltä osin rangaistusta tai korvauksia.
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio annettiin 4. syyskuuta 2026. Kyseessä on tuomio R72/2026/1066, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
