Suomen asuntomarkkinoilla näkyy nyt useita merkkejä suunnanmuutoksesta – asuntosijoittajien kiinnostus siirtyy yhä vahvemmin pääkaupunkiseudulta maakuntiin, digitaalinen asuntokauppa tekee ennätyksiä ja pankit uskovat uusien 40 vuoden asuntolainojen helpottavan erityisesti ensiasunnon ostajien tilannetta. Vaikka toteutuneet asuntokaupat ovat vielä viime vuotta vähäisempiä, useat ennakoivat mittarit viittaavat markkinoiden piristymiseen.
Tuoreessa Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingissa suurimmat yllättäjät löytyvät Pohjanmaalta. Rankingissa arvioitiin Suomen 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla. Vertailussa huomioitiin muun muassa asuntojen hintakehitys, vuokratuotot, vuokra-asuntojen kysyntä, markkinointiajat, väestöennusteet, vuokralla asuvien osuus sekä kaupunkien tulevaisuuden kehitysnäkymät.
Kokkola nousi koko maan viidenneksi houkuttelevimmaksi kaupungiksi asuntosijoittajille. Nousu on ollut poikkeuksellisen nopea: vuonna 2023 kaupunki sijoittui vielä sijalle 21, vuotta myöhemmin 15:nneksi, viime vuonna kahdeksanneksi ja nyt jo viidenneksi.
Myös Vaasa teki vahvan nousun sijoittuen kymmenenneksi. Vielä vuoden 2022 vertailussa Vaasa löytyi sijalta 19. Seinäjoki puolestaan säilytti viimevuotisen 13. sijansa ja on onnistunut parantamaan asemiaan tasaisesti, sillä neljä vuotta sitten kaupunki oli rankingissa toiseksi viimeisenä. Rankingin kärjessä jatkaa Rovaniemi. Toiseksi nousi Hämeenlinna ja kolmantena säilyi Oulu. Kärkiviisikon täydentävät Kuopio ja Kokkola.
Kehitys kertoo samalla siitä, että asuntosijoittajien suosikit ovat vaihtuneet muutamassa vuodessa. Vielä aiemmin kärjessä nähtiin kasvukeskukset Tampere, Turku, Vantaa ja Helsinki. Nyt pääkaupunkiseudun kaupungit löytyvät vertailun häntäpäästä samalla, kun keskisuuret maakuntakaupungit ovat nousseet sijoittajien kiinnostuksen kohteiksi.
Suomen Vuokranantajien mukaan Kokkolan vahvuuksia ovat vakaasti toimivat vuokramarkkinat. Asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa kaupungeissa, vuokrakehitys on ollut keskimääräistä vahvempaa ja vapautuvat vuokra-asunnot löytävät uudet asukkaat nopeasti. Myös asuntojen markkinointiajat ovat maan lyhimpiä, mikä kertoo vahvasta kysynnästä.
Vaasan vahvuuksina puolestaan pidetään monipuolista elinkeinoelämää, vahvaa vientiteollisuutta sekä merkittävää korkeakoulukeskittymää. Opiskelijoiden suuri määrä näkyy erityisesti heinäkuussa, kun uudet opiskelijat etsivät asuntoja syksyä varten. Suomen Vuokranantajien mukaan yksiöt voivat löytää vuokralaisen parhaimmillaan muutamassa tunnissa.
Pohjalaiskaupunkien menestystä selittää myös alueiden hyvä taloustilanne. Keski-Pohjanmaalla on Suomen korkein työllisyysaste ja Pohjanmaalla toiseksi korkein. Lisäksi molemmat maakunnat kuuluvat maan kärkeen sekä tavaraviennissä että bruttokansantuotteessa asukasta kohden. Hyvä työllisyys tukee vuokramarkkinoita, sillä vuokralaisten maksukyky säilyy vahvana myös taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlssonin mukaan asuntosijoittajien painopiste on muuttunut selvästi viime vuosina.
– Parhaita sijoituskaupunkeja eivät tällä hetkellä ole nopeimmin kasvavat kaupungit, vaan ne, joissa vuokramarkkina toimii tasapainoisesti. Vuokraustoiminnan ennakoitavuus, kohtuulliset tuotot ja vakaat markkinanäkymät painavat nyt sijoittajien päätöksissä enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, Karlsson arvioi.
Vaikka tunnelmat markkinoilla ovat aiempaa valoisammat, toteutuneet kaupat eivät vielä kerro selvästä noususta. Kiinteistömaailma välitti kesäkuussa yhteensä 699 asunto- ja kiinteistökauppaa. Määrä jäi noin neljänneksen viime vuoden poikkeuksellisen vahvasta kesäkuusta.
Yhtiön mukaan useat ennakoivat mittarit viittaavat kuitenkin markkinoiden piristymiseen – kuluttajien luottamus on noussut, asunnonostoaikeet ovat vahvistuneet, pankit raportoivat kasvaneesta lainakysynnästä ja asuntoportaaleissa ostajien yhteydenotot ovat lisääntyneet. Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Mika Laurikainen arvioi, että asuntokaupan pohja saattaa olla jo takana.
Samaan aikaan asuntokauppa muuttuu yhä digitaalisemmaksi. DIAS-järjestelmässä tehtiin kesäkuussa ennätykselliset 735 digitaalista kiinteistökauppaa. Erityisesti mökkikauppa vauhditti kasvua.
Kaikkiaan järjestelmässä tehtiin kuukauden aikana 2 782 digitaalista asuntokauppaa. Jo kaksi kolmesta kiinteistönvälittäjän kautta tehdystä asunto-osakekaupasta hoidetaan nykyisin kokonaan sähköisesti.
Digitaalinen kaupankäynti on yleistynyt erityisesti tilanteissa, joissa ostaja ja myyjä ovat eri puolilla Suomea tai kauppoja tehdään lomakaudella.
Asuntomarkkinoiden piristymistä voi vauhdittaa myös lainsäädäntömuutos. Heinäkuun alusta lähtien asuntolainan enimmäispituus nousi 40 vuoteen aiemman 30 vuoden sijaan.
Finanssialan kyselyn mukaan pankinjohtajat uskovat pisimpien laina-aikojen kiinnostavan ennen kaikkea ensiasunnon ostajia sekä työuransa alkuvaiheessa olevia kotitalouksia. Pidempi laina-aika pienentää kuukausieriä, vaikka samalla lainan kokonaiskustannukset kasvavat korkojen vuoksi.
Pankit testaavat asiakkaiden maksukykyä kuitenkin edelleen tiukoilla stressitesteillä.
Asuntomarkkinoiden keskustelu siirtyy ensi viikolla myös Lempäälään, kun vuoden 2026 Asuntomessut avautuvat 10. heinäkuuta. Saikan uudelle asuinalueelle rakennetut yli 30 messukohdetta esittelevät ilmastoviisasta rakentamista, tiivistä kaupunkiasumista ja uudenlaisia ratkaisuja energiatehokkuuteen.
Asuntomessujen odotetaan keräävän jälleen kymmeniä tuhansia kävijöitä seuraamaan, miltä suomalaisen asumisen tulevaisuus näyttää.
