Hirvi, kuva: Hari Nandakumar
Suomen riistakeskus vähentää hirvenmetsästyksen pyyntilupia sekä Etelä-Savossa että Pohjois-Karjalassa ensi syksynä. Päätöksen taustalla on hirvikantojen pienentyminen, mutta kaikki eivät ole kehityksestä yhtä tyytyväisiä.
Etelä-Savossa hirvenmetsästykseen myönnettiin kaudelle 2026–2027 yhteensä 3 155 pyyntilupaa, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pohjois-Karjalassa lupia myönnettiin 1 216 eli kolme prosenttia aiempaa vähemmän.
Lupamäärien lasku kertoo samasta ilmiöstä: hirviä on vähemmän.
Etelä-Savossa hirvikanta pieneni kaikilla hirvitalousalueilla, ja Pohjois-Karjalassa hirvilupien määrä on ollut alhainen jo useita vuosia.
Silti metsästäjien keskuudessa herää kysymys: onko hirvikantaa vähennetty jo liikaakin?
Pohjois-Karjalassa hirvenmetsästys on elämäntapa, joka kokoaa vuosittain yhteen noin 6 000 metsästäjää. Etelä-Savossa hirvieläimiä metsästäviä seurueita on noin 480.
Monessa seurassa hirviä jahdataan sukupolvesta toiseen, ja syksy on vuoden tärkein yhteinen tapahtuma. Jos kanta pienenee liikaa, pelätään myös harrastuksen vetovoiman kärsivän.
– Hirvisaaliit tulevat pienentymään vielä entisestään, jos karhukantaa ei voida säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Hirvenvasojen kuolinsyistä karhun vaikutus on jo nykyisellään suurempi kuin metsästyspoistuma, riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo.
Pohjois-Karjalassa vahvat suurpetokannat, erityisesti karhut, ovat jo pitkään olleet kiistanaihe. Metsästäjien mukaan petojen vaikutus hirvikantaan näkyy yhä selvemmin, kun taas luonnonsuojelijat ovat korostaneet petojen merkitystä luonnon tasapainolle.
Kaikki eivät kuitenkaan sure hirvikannan pienenemistä. Hirvet aiheuttavat vuosittain tuhansia liikenneonnettomuuksia Suomessa. Lisäksi ne syövät taimikoita ja aiheuttavat metsätaloudelle merkittäviä vahinkoja. Riistakeskuksen tavoitteena onkin pitää kanta sellaisena, että se säilyy elinvoimaisena, mutta vahingot pysyvät kohtuullisina.
Etelä-Savossa tavoitteena on, että metsästyksen jälkeen alueella olisi 2,5–3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Monille metsänomistajille tämäkin voi tuntua suurelta määrältä.
– Jos olet juuri perustanut männyn taimikon ja hirvet käyvät syömässä latvat, asiaa ei välttämättä katso samalla tavalla kuin metsästäjä, kuvailee eräs metsänhoitoyhdistyksen toimija aiemmissa keskusteluissa esiin noussutta ristiriitaa.
Etelä-Savossa hirvenmetsästys nojaa vahvasti koiriin. Peräti 96 prosentissa pyyntipäivistä koira oli mukana jahdissa.
Riistapäällikkö Petri Vartiaisen mukaan nykyisiä saalismääriä olisi lähes mahdotonta saavuttaa ilman nykyaikaista kalustoa.
– Käytännössä emme pystyisi kaatamaan tarvittavaa määrää hirviä, jos ainoana pyyntimuotona olisi perinteinen metsästäjien ajoketju. Erinomaiset koirat, niiden seurantalaitteet ja riistakamerat ovat tuoneet pyyntiin viime vuosikymmenen aikana merkittävästi tehoa, Vartiainen kertoo.
Viime metsästyskaudella Etelä-Savossa kaadettiin 3 474 hirveä ja Pohjois-Karjalassa 1 467 hirveä. Ensi syksyn hirvijahti käynnistyy täydellä teholla 10. lokakuuta, mutta pelloilla hirviä voidaan ampua jo syyskuun alusta lähtien.
Samaan aikaan keskustelu hirvikannan sopivasta koosta jatkuu: toisille hirviä on yhä liikaa, sillä ne aiheuttavat kolareita ja metsävahinkoja, toisille taas kehitys on huolestuttava, koska pienenevä kanta uhkaa perinteistä harrastusta ja saalismääriä.
Syksyn jahdit näyttävät, kumpi huoli osoittautuu suuremmaksi.
