Riitta Havukainen Päivi Räsäsen roolissa, kuva - Jukka Lintinen
Kahdeksanosainen audiodraama nostaa oikeussalit ja sananvapauden Ylen syksyn puheenaiheeksi
Yleisradio Oy julkaisee lokakuussa 2026 uuden kahdeksanosaisen audiodraamasarjan, joka nostaa suomalaisen oikeus- ja arvokeskustelun keskiöön poikkeuksellisen latautuneella tavalla. Sarja kantaa nimeä “Päivi Räsänen – Syntiseksi syntynyt”, ja sen odotetaan herättävän keskustelua jo ennen ensiesitystään. Kokonaisuus yhdistää oikeussalidraaman, poliittisen trillerin ja henkilökohtaisen elämäkerrallisen kerronnan. Sen ytimessä on vuosia jatkunut oikeusprosessi, jonka ympärille rakentuu laajempi kysymys sananvapauden, uskonnonvapauden ja vihapuheen rajapinnoista.
Sarjan pääroolissa kuullaan näyttelijäkonkari Riitta Havukainen, joka esittää kansanedustaja Päivi Räsänen. Tuotannon mukaan sarja dramatisoi tapahtumia, jotka liittyvät Räsäsen julkisiin lausuntoihin ja niitä seuranneisiin oikeusprosesseihin. Tarinassa liikutaan vuosien 2019–2026 välillä, aina korkeimpaan oikeuteen asti.
Keskeiseksi käännekohdaksi nousee korkeimman oikeuden ratkaisu 26.3.2026, jossa Räsänen ja Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola todettiin syyllisiksi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Tapaukseen liittyi vuonna 2004 julkaistu “Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi” -kirjanen sekä Räsäsen myöhemmät julkiset kirjoitukset ja kannanotot. Räsänen on kuitenkin julkisesti kiistänyt syyllistyneensä rikokseen ja korostanut, ettei hänen kirjoitustensa tarkoitus ole ollut väkivaltaan yllyttäminen tai ihmisryhmien halventaminen — hänen mukaansa tekstit pohjautuvat kristilliseen ihmiskuvaan ja pyrkivät ilmaisemaan vakaumuksellista näkemystä, samalla kun hän painottaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa.
Sarjan teemoiksi nostetaan ihmisen vakaumus, yhteiskunnallinen paine ja yksilön vastuu sanoistaan – mutta myös kysymys siitä, missä määrin oikeusjärjestelmä voi tai saa puuttua poliittiseen ja uskonnolliseen puheeseen.
Sarjan tekijät kuvaavat tuotantoa ajankohtaiseksi ja kipukohtia avaavaksi. Ohjaaja Jojo Erholtz korostaa, että tarkoituksena ei ole yksinkertaistaa monimutkaista tapausta, vaan näyttää sen monikerroksisuus: oikeusprosessin juridiset ulottuvuudet, julkinen keskustelu sekä yksilön kokemus median ja politiikan paineessa.
Showrunner Miira Karhula puolestaan nostaa esiin ilmiön laajemman kontekstin: länsimaissa käytävän arvokeskustelun, jossa uskonnolliset näkemykset ja tasa-arvokysymykset kohtaavat yhä useammin oikeudellisessa kehyksessä. Sarjan markkinoinnissa on jo korostunut yksi toistuva teema: kysymys siitä, missä kulkee sananvapauden raja yhteiskunnassa, jossa vihapuheen määritelmät ovat entistä tarkempia ja julkinen keskustelu polarisoitunutta.
Yksi tuotannon kiinnostavimmista yksityiskohdista on, että Päivi Räsänen on antanut käsikirjoittajille taustahaastatteluja yhdessä lähipiirinsä ja asianajajansa kanssa. Hän ei kuitenkaan ole osallistunut lopullisen käsikirjoituksen muotoiluun tai sisältölinjauksiin. Räsänen on kommentoinut odottavansa, millaiseksi hänen elämänvaiheensa on dramatisoitu fiktion keinoin.
Räsäsen tapaus ei ole jäänyt pelkästään kotimaiseksi oikeudelliseksi kysymykseksi — pitkäkestoinen prosessi, jossa on käsitelty lausuntoja homoseksuaalisuudesta ja niiden mahdollista rikosoikeudellista luonnetta, on noussut kansainvälisen keskustelun kohteeksi. Tapauksen ympärillä on esitetty huolia erityisesti sananvapauden ja uskonnonvapauden suhteesta länsimaissa — monet kansainvälisistä toimijoista on pitänyt prosessia esimerkkinä siitä, miten poliittinen ja uskonnollinen puhe voi joutua rikosoikeudellisen arvioinnin kohteeksi.
7.5.2026 Räsänen on ilmoittanut aikovansa valittaa korkeimman oikeuden ratkaisusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänen mukaansa kyse on periaatteellisesta kysymyksestä, jossa tulisi arvioida erityisesti sananvapauden ja uskonnonvapauden suojaa Euroopassa.
Ylen uusi audiodraama kytkee nämä teemat yhteen tavalla, joka väistämättä herättää kysymyksiä fiktion ja todellisuuden suhteesta. Kun oikeusprosessi, poliittinen ura ja henkilökohtainen vakaumus siirretään draaman muotoon, syntyy väistämättä tulkintojen kerroksia, jotka ulottuvat alkuperäisten tapahtumien yli. Sarjan julkaisu Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 13. lokakuuta 2026 on jo nyt nostattanut keskustelua siitä, missä kulkee raja taiteellisen vapauden ja tosielämän tapahtumien dramatisoinnin välillä.
Yksi asia on kuitenkin selvä: kun uskonto, oikeus ja politiikka kietoutuvat samaan tarinaan, neutraali vastaanotto on harvoin vaihtoehto – ja juuri se tekee tästä kokonaisuudesta kulttuurisesti niin latautuneen.
