Euroopan unionin uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus alkaa näkyä Suomessa 12. kesäkuuta 2026 alkaen. Uudistus tuo muutoksia turvapaikkamenettelyihin, vastaanottokeskusten toimintatapoihin sekä maastapoistamista ja maahantulokieltoja koskeviin sääntöihin.
Uudet EU-säännöt otetaan käyttöön kaikissa jäsenmaissa samanaikaisesti. Tavoitteena on yhtenäistää turvapaikkakäytäntöjä, vahvistaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja vähentää sitä, että ihmiset siirtyvät hakemaan turvapaikkaa useasta eri jäsenmaasta.
– Sopimuksella EU tehostaa ulkorajojensa valvontaa sekä tavoittelee yhdenmukaisia, tehokkaita ja oikeudenmukaisia menettelyitä kaikissa jäsenvaltioissa, Maahanmuuttoviraston kansainvälisen suojelun osaston johtaja Antti Lehtinen kertoo.
Turvapaikanhakemisen prosessi muuttuu. Jatkossa hakijan tulee käydä läpi kolme erillistä vaihetta ennen kuin Maahanmuuttovirasto voi käsitellä hakemuksen.
Vaiheet ovat hakemuksen tekeminen, rekisteröinti ja hakemuksen jättäminen. Aiemmin hakemus tehtiin kokonaisuudessaan poliisille tai rajaviranomaiselle, mutta jatkossa hakemus jätetään Maahanmuuttovirastolle.
Poliisi tai rajaviranomainen vastaa edelleen hakemuksen rekisteröinnistä.
Uudistuksen myötä Suomessa käytössä ollut rajamenettely muuttuu EU-sääntöjen perusteella pakolliseksi jäsenmaille. Rajamenettelyssä pyritään käsittelemään perusteettomiksi arvioidut hakemukset jo rajalla, jotta hakemusten käsittely nopeutuu ja toiseen EU-maahan siirtymistä voidaan ehkäistä.
Myös määräajat tiukentuvat. Rajamenettelyyn ohjautuneiden hakemusten käsittelyyn on aikaa enintään 12 viikkoa, mukaan lukien hallinto-oikeuden käsittely. Nopeutetussa menettelyssä määräaika on kolme kuukautta ja normaalissa menettelyssä kuusi kuukautta.
Maahanmuuttoviraston mukaan yhä useampi hakemus voi jatkossa päätyä nopeutettuun käsittelyyn, sillä EU-asetukset laajentavat siihen johtavia perusteita.
Uudistus vaikuttaa myös vastaanottokeskusten asiakkaisiin. Vastaanottolakiin tehdyt muutokset tuovat uusia velvollisuuksia, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa toimintaa eri EU-maissa.
Jatkossa vastaanottokeskusten asiakkaiden tulee muun muassa tunnistautua säännöllisesti, noudattaa vastaanottokeskuksen järjestyssääntöjä sekä suorittaa suomalaisen yhteiskunnan kurssi.
Jos velvollisuuksia ei noudateta, vastaanottorahaa voidaan alentaa 20 prosentilla. Vakavissa tai toistuvissa tilanteissa vastaanottopalvelut voidaan tietyissä tapauksissa myös peruuttaa.
Merkittävä muutos koskee vastaanottopalveluiden kestoa. Jatkossa palvelut päättyvät viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun henkilöllä on oleskelulupa ja oikeus hakea kotikuntaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan muutos näkyy erityisesti vuonna 2026, jolloin vastaanottopalveluiden piiristä siirtyy kuntiin esimerkiksi ukrainalaisia, joiden määräaika täyttyy.
– Vastaanottokeskuksia ei myöskään tulla tarvitsemaan enää yhtä paljon kuin ennen, vastaanottopalveluiden johtaja Elina Nurmi kertoo.
Myös maastapoistamiseen liittyviä käytäntöjä uudistetaan. Jatkossa karkottamispäätöksen täytäntöönpano voi nopeutua.
Valitus karkottamispäätöksestä ei enää kaikissa tilanteissa automaattisesti estä päätöksen toteuttamista. Päätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun henkilö on saanut päätöksen tiedoksi, ellei hallinto-oikeus määrää toisin.
Lisäksi maahantulokieltoja voidaan määrätä aiempaa useammissa tilanteissa. Joissain tapauksissa kielto voidaan määrätä ilman erillistä maastapoistamispäätöstä.
Ulkomailla olevalle henkilölle voidaan jatkossa määrätä ennakollinen maahantulokielto koko Schengen- ja EU-alueelle myös tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole aiempaa oleskeluhistoriaa Suomessa.
Lakimuutokset vaikuttavat myös tilapäistä suojelua saaviin henkilöihin.
Jatkossa henkilöllä voi olla voimassa vain yksi oleskelulupa tai muu oikeus oleskella Suomessa. Jos henkilö saa uuden oleskeluluvan esimerkiksi työn perusteella, tilapäisen suojelun perusteella myönnetty lupa voi raueta automaattisesti.
– Käytännössä jos henkilöllä on tällä hetkellä oleskelulupa työnteon perusteella ja tilapäisen suojelun oleskelulupa taustalla, jälkimmäinen raukeaa automaattisesti, Maahanmuuttoviraston Olli Koskipirtti kertoo.
Uudistus muuttaa merkittävästi Suomen turvapaikkajärjestelmän toimintaa ja tuo EU-tason säännöt aiempaa vahvemmin osaksi kansallista päätöksentekoa.
