Suomalainen viinikulttuuri elää ennennäkemätöntä nousukautta.
Maanantaina julkistettiin kaksi uutista, jotka vielä muutama vuosi sitten olisivat kuulostaneet mahdottomilta: Helsingin keskustassa sijaitseva samppanjaravintola voitti maailman parhaan kuohuviinilistan tittelin – ja samaan aikaan pieni pohjoiskarjalainen Ilomantsi nousi maailman arvostetuimpien viinimatkailukohteiden joukkoon.
Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevasta Minne Champagne & Winesta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen ravintola, joka voitti kansainvälisen Star Wine List Global Final -kilpailun omassa sarjassaan. Kilpailussa etsittiin maailman parhaita viinilistoja, ja suomalaisravintola päihitti finaalissa kilpailijat muun muassa Yhdysvalloista, Japanista, Hongkongista ja Dubaista.
– Tämä tunnustus vahvistaa sen, minkä me jo tiesimmekin: Minnen kuohuvien lista on kansainvälistä huipputasoa, ravintolan tiimistä iloitaan.
Ravintolan valikoima on poikkeuksellinen: listalta löytyy yli 600 samppanjaa, kuohuviiniä ja muuta viiniä. Mukana on niin helposti lähestyttäviä vaihtoehtoja kuin harvinaisia keräilyharvinaisuuksiakin.
Jos Helsingin voitto herättää ihastusta, vielä suurempi yllätys löytyy Pohjois-Karjalasta.
Yhdysvaltalainen tietokirjailija Diana Helmuth on nostanut Ilomantsin maailmankuulujen viinialueiden joukkoon kirjassaan Fifty Places to Drink Wine Before You Die.
Samalla Ilomantsista tuli listan ainoa kohde koko Pohjois-Euroopasta. Seurassa ovat muun muassa Ranskan Bordeaux, Champagne, Italian Toscana, Sisilia sekä Kalifornian viinialueet.
– Ilomantsi mainitaan eksoottisena ja erilaisena kohteena, joka tunnetaan omaleimaisista ja laadukkaista marjaviineistä sekä pohjoisen aidosta juomakulttuurista, kertoo Hermannin Viinitilan yrittäjä Samuli Taponen.
– Olemme saaneet eri puolilta maailmaa yhteydenottoja matkailijoilta ja pohjoisen viinikulttuurista kiinnostuneilta, Taponen kertoo.
Paikkakunnalla sijaitsee Suomen ainoa viinitorni – entinen vesitorni, joka muutettiin viinibaariksi jo 1990-luvun alussa.
Pappilanvaaralla kohoavan tornin huipulla asiakkaat voivat nauttia viiniä samalla, kun näkymä avautuu vaarojen ja vesistöjen ylle.
Viime kesänä kolmessa kuukaudessa viinibaarissa vieraili lähes 17 000 ihmistä.
– Toivomme, että lukema ei ainakaan pienene tulevana kesänä, Taponen sanoo.
Hermannin Viinitila on muutenkin ollut viime aikoina vahvassa vireessä. Tilan LUMO Arctic Wine White Dry valittiin keväällä Suomen tilaviinikilpailun parhaaksi tuotteeksi ja samalla Suomen tilaviiniksi 2026.
Viiniuutiset eivät jääneet tähän – Viinilehti julkisti viime viikolla Vuoden roseeviinit 2026. Kilpailun voitti saksalainen luomurosee Corvers-Kauter R3 Rosé Remastered Organic 2025.
Tuomaristo kuvaili voittajaa kypsän marjaiseksi ja monivivahteiseksi viiniksi, jossa yhdistyvät vadelman, puolukan, omenan ja yrttien aromit.
Hopealle nousi chileläinen Torres Digno Cabernet Sauvignon Rosé 2024 ja pronssille portugalilainen klassikko Mateus The Original Rosé.
Roseekilpailun tuomariston mukaan tämän vuoden kilpailussa nähtiin poikkeuksellisen laaja kirjo erilaisia tyylejä kevyistä kesäviineistä täyteläisiin ruokaviineihin.
Muutos näkyy myös suomalaisten ostoskäyttäytymisessä – S-ryhmän mukaan alkoholin kokonaiskulutus jatkaa laskuaan, ja erityisesti oluiden, siidereiden ja lonkeroiden myynti on pudonnut jopa 15 prosenttia vuodesta 2020. Samalla viineistä on tullut entistä arkisempi osa ruokaostoksia: moni nappaa juhannuspöytään valkoviinin tai kuohuviinin muun kauppareissun yhteydessä. Alkoholiton viini puolestaan kasvattaa suosiotaan vauhdilla, sillä sitä ostetaan juhannuksena jopa kaksinkertainen määrä tavalliseen viikonloppuun verrattuna. Myös virvoitusjuomissa on tapahtunut historiallinen muutos – sokerittomat ja vähäsokeriset vaihtoehdot ovat nousseet ensimmäistä kertaa sokerillisia suositummiksi.
Mutta yksi asia näyttää olevan varma: vuonna 2026 Suomi ei ole enää pelkkä viinan, saunan ja oluen maa – siitä on tulossa myös viinimaa.
