Valkoposkihanhia poikasten kanssa
Eduskunta valmistautuu tällä viikolla ratkaisevaan äänestykseen lakiesityksestä, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästyksen aiempaa laajemmin – myös pesimäaikana. Samaan aikaan tuore mielipidemittaus kertoo, että suomalaiset suhtautuvat suunnitelmaan varauksellisesti. Eläinoikeusakatemian tilaaman ja Verianin toteuttaman kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista vastustaa valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumista pesimäaikana. Lakimuutosta kannattaa 39 prosenttia vastaajista, kun taas 17 prosenttia ei osannut muodostaa kantaansa.
Hallituksen lakiesitys mahdollistaisi valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumisen tietyissä tilanteissa myös niiden pesimäaikana. Esityksen mukaan metsästystä voitaisiin harjoittaa esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä. Valkoposkihanhien kohdalla ampuminen olisi mahdollista myös silloin, kun vähintään viisi lintua ruokailee korjaamattomalla pellolla.
Kriitikoiden mukaan suurin ongelma liittyy lintujen poikasiin. Molempien lajien poikaset ovat riippuvaisia vanhemmistaan: merimetsot tarvitsevat emolintujen ruokintaa ja valkoposkihanhet opastavat poikasensa ravinnon äärelle. Jos emolintu ammutaan, poikasten kohtalona voi olla hidas nääntyminen. Juuri tämä näkökulma näyttää vaikuttavan myös kansalaisten mielipiteisiin.
Kyselyssä sukupuolten väliset erot nousivat esiin poikkeuksellisen suurina. Naisista 53 prosenttia vastusti pesimäaikaista metsästystä, kun taas miehistä vain 34 prosenttia oli samalla kannalla. Eroa kertyi lähes 20 prosenttiyksikköä.
Myös asuinpaikalla oli merkitystä. Kaupunkilaiset suhtautuivat metsästykseen kriittisemmin kuin maaseudulla asuvat. Vielä voimakkaammin mielipiteisiin vaikutti tulotaso: suurituloisissa kotitalouksissa pesimäaikainen metsästys sai eniten kannatusta.
Kyselyn perusteella puoluekanta näkyy selvästi suhtautumisessa lakiesitykseen. Myönteisimmin pesimäaikaiseen metsästykseen suhtautuivat perussuomalaisten kannattajat. SDP:n kannattajista vain kolmannes piti ampumista hyväksyttävänä, ja enemmistö vastusti sitä. Keskustan kannattajien keskuudessa vastustajia oli niin ikään enemmän kuin kannattajia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa vastustus oli kaikkein voimakkainta.
Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola arvostelee lakiesitystä jyrkästi — hänen mukaansa pesimäaikainen tappaminen johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa poikaset jäävät ilman vanhempiaan ja kuolevat hitaasti nälkään.
Aaltolan mukaan lintujen aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää myös ilman tappamista esimerkiksi hanhipeltojen, karkotteiden ja muiden ennaltaehkäisevien keinojen avulla. Hän kyseenalaistaa myös merimetsojen aiheuttamien vahinkojen laajuuden. Keskustelu valkoposkihanhista ja merimetsoista on ollut Suomessa vuosia kiivasta. Toiset korostavat lintujen aiheuttamia haittoja maataloudelle ja lentoturvallisuudelle, kun taas vastustajat painottavat eläinten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
Eduskunnan tuleva äänestys näyttääkin jakavan suomalaisia lähes yhtä voimakkaasti kuin itse kysely. Vaikka vastustajia on hieman kannattajia enemmän, mielipiteet ovat edelleen kaukana yksimielisyydestä. Kyselyyn vastasi 1 020 suomalaista 5.–11. kesäkuuta 2026. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.
