Kimalainen kurottaa keinokukkaan. Kuva: Mikko Törmänen
Uusi tutkimus osoittaa, että kimalaiset kykenevät spontaaniin ongelmanratkaisuun tavalla, jota on aiemmin pidetty vain selkärankaisten erityispiirteenä.
Kimalaiset pystyvät ratkaisemaan täysin uusia ongelmia ilman ennakkoon annettua mallia, kertoo Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tuore tutkimus. Tulokset haastavat perinteistä käsitystä siitä, että joustava ongelmanratkaisu olisi vain suuriaivoisten eläinten, kuten kädellisten, erityispiirre.
Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä 4. kesäkuuta 2026.
Kokeissa kimalaisille rakennettiin läpinäkyviä testiareenoita, joissa niiden piti ratkaista tehtävä päästä käsiksi palkintoon. Tilanteessa hyönteiset eivät olleet koskaan aiemmin kohdanneet vastaavaa ongelmaa.
Ensin kimalaisille opetettiin erikseen kaksi asiaa: sininen tekokukka sisältää palkkion ja palloa voi siirtää. Varsinaisessa testissä kukka sijoitettiin kattoon niin, ettei siihen päässyt suoraan käsiksi. Palkinnon saavuttamiseksi kimalaisen täytyi yhdistää aiemmin oppimansa tiedot uudella tavalla.
Monet kimalaiset ratkaisivat tehtävän siirtämällä pallon kukan alle ja kiipeämällä sen päälle, jolloin ne ylsivät palkintoon.
Tutkijoiden mukaan ratkaisu ei selity sattumalla tai pelkällä kokeilulla.
– Kimalaiset eivät olleet aiemmin tehneet mitään vastaavaa. Kontrollikokeissa pystyimme sulkemaan pois satunnaisen onnistumisen tai pelkän ärsykkeisiin reagoimisen, kertoo väitöskirjatutkija Akshaye Bhambore Oulun yliopistosta.
Myös tutkimusryhmän johtaja, dosentti Olli Loukola korostaa, että eläimet olivat täysin uusia tilanteen edessä.
– Kokeet suunniteltiin niin, että yksinkertaiset selitykset voitiin sulkea pois. Ratkaisut syntyivät uudessa tilanteessa, mikä viittaa joustavaan käyttäytymiseen.
Aiemmissa tutkimuksissa vastaavaa ongelmanratkaisua on havaittu lähinnä eläimillä, joilla on selvästi suuremmat aivot. Nyt tulokset viittaavat siihen, että myös hyönteiset voivat yhdistellä tietoa uudella tavalla tavoitteellisesti.
Tutkijat vertasivat tehtävää klassiseen “laatikko ja banaani” -kokeeseen, jossa simpanssit ratkaisivat ongelmia yhdistelemällä esineitä päästäkseen käsiksi ruokaan.
– Tämä on käytännössä hyönteisversio samasta ongelmasta. Kimalaisen täytyy oivaltaa, että esinettä voi käyttää apuna päämäärän saavuttamiseksi, Loukola kuvaa.
Tutkijoiden mukaan tulokset eivät tarkoita, että kimalaiset ajattelisivat ihmisten tavoin, mutta ne laajentavat käsitystä siitä, miten monimuotoista eläinten kognitio voi olla.
– Pienet aivot voivat tuottaa yllättävän joustavia ratkaisuja, joita emme vielä täysin ymmärrä, Loukola toteaa.
Tutkimus, nimeltään Spontaneous problem-solving in bumble bees, julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä 4. kesäkuuta 2026.
