Puhelinta pitelevä henkilö
Voiko tekoäly opettaa ihmisille empatiaa? Entä tunnistaa työpaikan konfliktit jo ennen kuin ensimmäistäkään riitaa on syntynyt?
Aalto-yliopiston tutkijat uskovat, että vastaus voi olla kyllä.
Samaan aikaan perheiden ja ihmissuhteiden parissa työskentelevät ammattilaiset muistuttavat, että kaikkea ei voi ulkoistaa algoritmeille. Kun kyse on väkivallasta, eroista, ahdistuksesta tai perheiden kriiseistä, ihmisen kohtaamista ei heidän mukaansa korvaa mikään teknologia.
Kaksi tuoretta suomalaista hanketta kuvaavat hyvin sitä, missä tekoälyn mahdollisuuksien ja rajojen välinen raja tällä hetkellä kulkee.
Aalto-yliopiston professori Niina Nurmi ja vanhempi yliopistonlehtori Ville Eloranta kehittävät järjestelmää, jonka tavoitteena on tunnistaa työyhteisöjen vuorovaikutusongelmia ennen niiden kärjistymistä.
Menetelmän nimi on TeamTwins.
Käytännössä kyse on tiimin ”digitaalisesta kaksosesta” – tekoälymallista, joka rakentaa analyysin työryhmän jäsenten toimintatavoista, ajattelumalleista ja keskinäisestä dynamiikasta.
Tutkijoiden mukaan järjestelmä pystyy tunnistamaan esimerkiksi tilanteita, joissa kaksi työntekijää ajautuu todennäköisesti ristiriitaan tai joissa koko tiimi kärsii näkymättömistä jännitteistä.
Toisaalta se voi havaita myös erityisen hyvin toimivia yhteistyösuhteita.
– Työkalu voi löytää esimerkiksi voimapareja, joissa toinen tuottaa ideoita ja toinen osaa viedä niitä tehokkaasti käytäntöön, tutkijat kuvaavat.
Ohjelmistoa käyttää jo yli tuhat työntekijää suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä sekä julkisissa organisaatioissa.
Tutkijoiden mukaan yksi yllättävimmistä havainnoista on ollut se, että tekoäly voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin.
Työkalun tarkoituksena ei ole kertoa, kuka on oikeassa tai väärässä, vaan näyttää, miksi ihmiset tulkitsevat samoja tilanteita eri tavoin.
Kun työntekijät näkevät oman toimintatapansa suhteessa muiden tapoihin, heidän on helpompi ymmärtää kollegoitaan.
– Osallistujille syntyy kokemus siitä, että heidät nähdään ja kuullaan. Sen jälkeen heidän on helpompi nähdä ja kuulla myös muita, Ville Eloranta sanoo.
Tutkimusten mukaan luottamus voi tehdä tiimeistä jopa lähes kolme kertaa tehokkaampia.
Mutta voiko tekoäly ymmärtää ihmistä?
Samaan aikaan Ensi- ja turvakotien liitto näkee teknologian kehityksen myös toisesta näkökulmasta.
Yhä useampi suomalainen hakee nykyään neuvoja vaikeisiin elämäntilanteisiin sosiaalisesta mediasta tai tekoälyltä.
Moni kysyy tekoälyltä parisuhteesta, vanhemmuudesta, ahdistuksesta tai jopa väkivallasta.
Asiantuntijoiden mukaan tähän liittyy kuitenkin merkittävä ongelma.
Tekoäly vastaa vain niihin kysymyksiin, joita sille osataan esittää.
Ihminen sen sijaan pystyy havaitsemaan myös sen, mitä ei sanota ääneen.
– Vähemmän näkyvät riskit ja varoitusmerkit voivat jäädä kokonaan tunnistamatta, jos keskustelu käydään pelkästään tekoälyn kanssa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Ada Kotilainen.
Liiton ylläpitämissä chat-palveluissa on käyty tänä vuonna jo yli 1 500 keskustelua.
Yleisimmät aiheet liittyvät lähisuhdeväkivaltaan, eroihin, vanhempien uupumukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyshuoliin.
Erityisesti kesä aiheuttaa monissa perheissä paineita.
Kun arjen rutiinit katoavat, lomat alkavat ja perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä, pitkään pinnan alla kyteneet ristiriidat voivat nousta esiin.
Samalla alkoholin käyttö lisääntyy, mikä voi kärjistää tilanteita entisestään.
Moni hakee apua vasta silloin, kun tilanne on jo kriisiytynyt.
Asiantuntijoiden mukaan tukea kannattaisi hakea paljon aikaisemmin.
Tekoäly pystyy analysoimaan valtavia tietomääriä ja tunnistamaan käyttäytymismalleja tavalla, johon ihminen ei kykene.
Silti sillä on edelleen merkittäviä rajoituksia.
Jos ihminen kertoo olevansa väsynyt, tekoäly voi ehdottaa lepoa.
Mutta kokenut ammattilainen saattaa huomata, että taustalla on väkivallan pelkoa, masennusta tai vakava kriisi.
Juuri tällaisia tilanteita kohdataan päivittäin Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa.
– Keskustelun aikana voi nousta esiin asioita, joita ihminen ei itse ollut tullut ajatelleeksi tai joita hän ei osannut kysyä tekoälyltä, Kotilainen muistuttaa.
Tutkijoiden mukaan kysymys ei välttämättä ole siitä, korvaako tekoäly ihmisen.
Todennäköisempi tulevaisuus on, että ne täydentävät toisiaan.
Työpaikoilla tekoäly voi auttaa tunnistamaan ristiriitoja ja vahvistamaan empatiataitoja ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.
Kriiseissä, ihmissuhteissa ja vaikeissa elämäntilanteissa ihminen voi puolestaan tarjota sellaista ymmärrystä, jota algoritmi ei vielä kykene jäljittelemään.
Suomalaiset tutkijat rakentavat parhaillaan järjestelmiä, jotka yrittävät opettaa koneille ihmisten välistä ymmärrystä.
Samalla ihmisten parissa työskentelevät ammattilaiset muistuttavat yhdestä asiasta: vaikka tekoäly kehittyy nopeasti, kaikkein vaikeimmissa tilanteissa tärkeintä on edelleen tulla aidosti kohdatuksi.
Ja siihen tarvitaan ainakin toistaiseksi toinen ihminen.
