Suomessa halutaan nyt vahvistaa lasten ja nuorten luontosuhdetta. Valtio jakaa ympäristökasvatukseen yli 350 000 euroa, samalla kun kauppoihin on tullut uusia vaatteita, jotka helpottavat ulkoilua myös punkkialueilla. Viesti on selvä: lasten ei tarvitse pelätä luontoa.
Metsäretki, voikukkien puhaltelu tai seikkailu lähimetsässä. Monelle suomalaiselle lapselle luonto on paikka, jossa leikitään, opitaan ja rauhoitutaan.
Siksi Suomessa panostetaan nyt voimakkaasti siihen, että yhä useampi lapsi pääsisi kokemaan luonnon ilot.
Keski-Suomen elinvoimakeskus myöntää tänä vuonna ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin yhteensä noin 352 500 euroa. Rahoituksen saa 11 hanketta eri puolilta Suomea.
Hankkeissa lapset ja nuoret pääsevät muun muassa tutkimaan lähiluontoaan, oppimaan metsien toiminnasta, tekemään luontotekoja ja vaikuttamaan ympäristöasioihin.
– Hankkeiden joukossa on niin pienille lapsille, alakoululaisille kuin nuorillekin suunnattuja hankkeita. Katsomme, että hankekokonaisuus tarjoaa kehittämisen eväitä moneen suuntaan, kertoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen.
Asiantuntijoiden mukaan lapsuudessa syntyneellä luontosuhteella on suuri merkitys myöhempään elämään.
Yksi lapsi innostuu tutkimaan muurahaisia, toinen oppii tunnistamaan lintuja ja kolmas löytää metsästä paikan, jossa mieli rauhoittuu.
Juuri tällaisia kokemuksia uudet hankkeet haluavat tarjota.
Rahoitusta saaneissa projekteissa kehitetään muun muassa luontokouluja, järjestetään ympäristöteemapäiviä sekä luodaan uusia tapoja tuoda luonto osaksi lasten arkea niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Vaikka punkit ovat viime vuosina yleistyneet ja hyttyset kuuluvat suomalaiseen kesään, asiantuntijoiden viesti on selkeä: luonnossa liikkumista ei tarvitse pelätä.
Punkkeja vastaan voi suojautua tehokkaasti oikealla pukeutumisella ja tekemällä ulkoilun jälkeen tavallisen punkkitarkastuksen. Myös hyttysten ja muiden hyönteisten pistot ovat yleensä harmittomia, vaikka ne voivatkin aiheuttaa ikävää kutinaa. Yleisimmät oireet ovat paikallinen punoitus, turvotus, kutina tai kirvely. Oireet kestävät tavallisesti muutamista minuuteista muutamaan tuntiin, mutta herkillä ihmisillä ne voivat jatkua useita päiviäkin.
– Hyönteisten pistoja hoidetaan oireiden mukaan. Kutinan hillitsemisessä auttavat kortisonivoide, antihistamiinipuikko ja -tabletit, kertoo farmaseutti Outi Kähkönen Yliopiston Apteekista.
Kutina johtuu hyönteisten erittämästä myrkystä tai niiden syljen sisältämistä ärsyttävistä aineista. Vaikka kutiavaa paukamaa tekisi mieli raapia, sitä kannattaa välttää, sillä ihon rikkoutuminen voi hidastaa paranemista. Joskus reaktio voi olla tavallista voimakkaampi. Hyttysten tai mäkäräisten puremille allerginen henkilö voi saada tavallista suuremman ja pidempään kestävän reaktion.
– Jos on allerginen hyttysen puremille ja saa puremista joka kesä voimakkaita iho-oireita, on järkevää aloittaa antihistamiinitablettien käyttö jo hieman ennen luonnossa oleskelua tai mökkireissua, Kähkönen neuvoo. Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos purema aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaita oireita, kuten suuria paukamia, märkimistä tai laajalle leviävää ihottumaa.
Myös kaupoissa kiinnostus suojaaviin vaatteisiin on kasvanut. Prisma kertoo laajentaneensa lasten suojaavien ulkoiluvaatteiden valikoimaa. Erityisen suosittuja ovat olleet hyönteissuojasukat eli niin sanotut punkkisukat sekä suojaavat collegehupparit.
– Punkkien lisääntynyt määrä aiheuttaa ymmärrettävästi huolta erityisesti pienten lasten vanhemmille. Vaatteista toivotaan suojaa ja helpotusta arkeen sekä mielenrauhaa kesästä nauttimiseen, kertoo S-ryhmän myyntipäällikkö Jonna Halme-Räsänen.
Vaatteissa hyödynnetään erilaisia suojaavia materiaaleja ja rakenteita, jotka vaikeuttavat hyönteisten pääsyä iholle. Tarkoitus ei ole pelotella, vaan tehdä ulkoilusta entistä huolettomampaa.
Tämän vuoden ympäristökasvatushankkeisiin tuli peräti 75 hakemusta, mikä kertoo siitä, kuinka tärkeänä lasten luontosuhdetta pidetään eri puolilla maata.
Viranomaisten ja järjestöjen yhteinen tavoite on selvä: jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus oppia luonnosta, liikkua ulkona ja tuntea olevansa osa ympäröivää luontoa.
Ja vaikka kesään kuuluu joskus myös punkkivaroituksia, ne eivät muuta yhtä perusasiaa – suomalainen luonto on edelleen paikka, jossa lapset voivat ihmetellä, oppia ja kasvaa – turvallisesti ja iloisesti.
