Laboratoriotarvikkeita, kuva - Suvi Harvisalo
Uusi kansainvälinen tutkimus antaa rohkaisevia uutisia potilaille, joilla on pitkälle edennyt ensisijaisesti etenevä MS-tauti.
Tutkimuksen mukaan okrelitsumabi-lääkehoito pystyy hidastamaan toimintakyvyn heikkenemistä myös sellaisilla potilailla, jotka ovat iäkkäämpiä ja vaikeammin vammautuneita kuin aiemmissa lääketutkimuksissa mukana olleet ryhmät.
Erityisen tärkeä havainto liittyy käsiin — tutkijat havaitsivat, että okrelitsumabia saaneiden potilaiden käsien toimintakyky heikkeni hitaammin kuin lumehoitoa saaneilla. Kyse ei ole pienestä yksityiskohdasta, vaan asiasta, joka voi ratkaista, kuinka pitkään ihminen pystyy selviytymään arjestaan itsenäisesti.
Käsien avulla syödään, pukeudutaan, käytetään tietokonetta, ohjataan sähköpyörätuolia ja hoidetaan lukemattomia muita jokapäiväisiä asioita. Vaikeasti vammautuneella potilaalla käsien toimintakyky voi olla jopa kävelykykyä tärkeämpi itsenäisen elämän kannalta.
Tulokset perustuvat ORATORIO-HAND-tutkimukseen, joka julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä. Tutkimukseen osallistui yli tuhat ensisijaisesti etenevää MS-tautia sairastavaa potilasta 22 maasta.
Ensisijaisesti etenevä MS-tauti eli PPMS poikkeaa yleisemmästä aaltomaisesta MS-taudista. Siinä toimintakyky heikkenee tasaisesti alusta lähtien ilman selkeitä pahenemis- ja toipumisjaksoja.
Juuri tähän tautimuotoon on ollut tarjolla vain vähän tehokkaita hoitoja.
Okrelitsumabi kuuluu B-soluihin vaikuttaviin lääkkeisiin. B-solut ovat osa immuunijärjestelmää, ja niiden tiedetään osallistuvan MS-taudin tulehdusreaktioihin. Aiemmin tällaisia hoitoja on käytetty pääasiassa nuoremmilla potilailla ja sairauden varhaisemmissa vaiheissa. Uuden tutkimuksen perusteella lääkityksestä voi kuitenkin olla hyötyä myös silloin, kun tauti on edennyt pidemmälle.
Turun yliopiston neuroimmunologian professori Laura Airaksen mukaan tulokset viittaavat siihen, että tulehdusmekanismit ovat aktiivisia myös sairauden myöhemmissä vaiheissa. Tutkimuksessa hoitovaikutus näkyi voimakkaimmin niillä potilailla, joiden aivojen magneettikuvissa havaittiin tulehdusaktiivisuutta tutkimuksen alkaessa.
Tutkijat korostavat, ettei lääke pysäytä sairautta eikä korjaa jo syntyneitä vaurioita. Se voi kuitenkin hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Koska okrelitsumabi vaimentaa immuunijärjestelmää, se lisää myös infektioriskiä. Erityisesti iäkkäiden potilaiden vointia on seurattava hoidon aikana tarkasti.
Airaksen mukaan käytännön kokemukset ja nyt julkaistut tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että hoidon hyödyt ovat useimmilla potilailla haittoja suuremmat.
Monelle potilaalle jo muutaman lisävuoden säilyvä toimintakyky voi merkitä ratkaisevaa eroa itsenäisen arjen ja jatkuvan avuntarpeen välillä.
