Ryhmäkuvassa ovat Tampereen apulaispormestari Anne-Mari Jussila, kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva: Ville Kurki
Suomalaisen kansantanssin arvostetuimpiin tunnustuksiin lukeutuva kansantanssimestarin arvonimi on myönnetty viidelle uudelle vaikuttajalle. Tampereella järjestetyn Pispalan Sottiisin yhteydessä palkittiin henkilöitä, joiden vuosikymmeniä kestänyt työ on pitänyt suomalaisen kansanperinteen elinvoimaisena sukupolvelta toiselle.
Uusiksi kansantanssimestareiksi nimettiin Jukka Heinämäki Tampereelta, Leena Hägg ja Päivi Semeri Lahdesta, Arja Korjus-Hietala Laihialta sekä Irja Majanen Virroilta.
Kyseessä ei ole mikä tahansa huomionosoitus — kansantanssimestariksi kutsutaan vain henkilöitä, joiden elämäntyö on jättänyt merkittävän jäljen suomalaisen kansantanssin kentälle.
Tampereen Jukka Heinämäki tunnetaan laaja-alaisena kansantanssin tekijänä, joka on vaikuttanut niin tanssijana, ohjaajana kuin tuottajanakin. Häntä pidetään yhtenä suomalaisen kansantanssin keskeisistä vaikuttajista.
Lahdessa pitkän uran tehnyt Leena Hägg on puolestaan kasvattanut useita sukupolvia tanssijoita. Hänen johdollaan ryhmät ovat menestyneet katselmuksissa ja esiintyneet myös kansainvälisillä areenoilla.
Etelä-Pohjanmaalla vaikuttanut Arja Korjus-Hietala on ollut tuttu näky niin kilpailujen tuomarina kuin kansantanssiryhmien ohjaajana. Hänen työnsä on vaikuttanut laajasti alueen kansantanssitoiminnan kehittymiseen.
Virroilta kotoisin oleva Irja Majanen on ohjannut ryhmiä jo 1970-luvulta lähtien. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja aktiivisena kansantanssitoimintana vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Lahden toinen uusi mestari, Päivi Semeri, tunnetaan erityisesti kansallispukuperinteen vaalijana. Hän on ollut merkittävä taustavaikuttaja kansantanssissa sekä kansallispukujen säilyttämisessä ja esillä pitämisessä.
Kansantanssimestarin arvonimi ei tule pelkän pitkän harrastuksen perusteella. Valinnassa painotetaan muun muassa ohjaustyötä, koreografioiden tekemistä, lasten ja nuorten parissa tehtyä työtä, järjestötoiminnan kehittämistä sekä kansainvälistä toimintaa.
Arvonimen saajat ovat usein henkilöitä, joiden ympärille yhteisöt rakentuvat ja joiden innostus on saanut uusia sukupolvia mukaan kansantanssin pariin.
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikilta perustettiin vuonna 2012. Uusia mestareita nimetään vain joka toinen vuosi Pispalan Sottiisin yhteydessä, mikä tekee tunnustuksesta erityisen harvinaisen.
Tuoreiden nimitysten myötä Suomessa on nyt 30 kansantanssimestaria – joukko, jonka jäsenet ovat omalla työllään varmistaneet, että suomalaiset tanssiperinteet eivät jää historian kirjoihin, vaan elävät edelleen lavoilla, tapahtumissa ja uusien harrastajien mukana ympäri maan.
