Nykypäivän kiireinen ja ruutujen täyttämä arki vetää mielen solmuun yhdellä jos toisella. Moni hakee apua stressiin ja uupumukseen apteekin hyllyltä tai kalliista terapioista, vaikka kaikkein tehokkain superlääke saattaa löytyä suoraan kotiovelta. Kyseessä on suomalaisille hyvinkin tuttu paikka: lähimetsä.
Tutkimukset osoittavat yhä selvemmin, että luonnolla on lähes käsittämätön vaikutus ihmisen mielenterveyteen. Eikä kyse ole mistään henkimaailman asioista, vaan puhtaasta fysiologiasta. Kun astut sisään metsään, kehossasi pärähtää käyntiin välitön stressitasojen romahdus.
Metsässä verenpaine laskee, sydämen syke tasaantuu ja stressihormoni kortisolin eritys vähenee kohinalla. Samalla aivojen ylikierrokset laantuvat. Luonto tarjoaa aisteillemme niin sanottua pehmeää kiehtovuutta – toisin kuin vilkkuvat älypuhelimet ja meluisa kaupunkiliikenne, jotka vaativat aivoiltamme jatkuvaa, kuluttavaa keskittymistä.
Lääkärit ja hoitajat ovat heränneet tähän supervoimaan toden teolla, ja nyt luontoa käytetään jo osana raskasta sairaalahoitoa. Pirkanmaan hyvinvointialueelta kajahtaa upeita uutisia: Tays Keskussairaalan aikuispsykiatrian potilaita hoidetaan nykyään viemällä heidät suoraan Tampereen Kaupin metsän siimekseen. Tulokset ovat olleet huikeita, sillä kiireetön yhdessäolo luonnossa on lievittänyt vaikeasti oireilevien potilaiden ahdistusta ja parantanut mielialaa silminnähden.
Monella saattaa olla se käsitys, että luonnon terveyshyödyistä nauttiakseen täytyy pakata rinkka ja vaeltaa päiväkausia Lapin erämaissa. Totuus on kuitenkin toinen, ja se yllättää helppoudellaan.
Jo vaivaiset 15 minuuttia puistossa tai metsässä riittää palauttamaan elinvoimaa ja kohentamaan mielialaa huomattavasti. Jos onnistut viettämään luonnossa pari tuntia viikossa, vaikutukset heijastuvat jo pitkäkestoisesti yleiseen onnellisuuteen ja henkiseen hyvinvointiin.
Taysin aikuispsykiatrian metsäryhmiä ohjaavat Marianne Ihalainen ja Katri Hatanpää tietävät, että metsä antaa ihmiselle tilaa hengittää ilman suorituspaineita. Sairaalan kyljestä alkavassa elämyksellisessä metsässä potilaat eivät vain kävele, vaan he rauhoittuvat tutkimaan kasveja, tunnistamaan lintuja ja maistelemaan marjoja. Kahden ja puolen tunnin kiireettömät retket evästaukoineen ovat osoittaneet, että metsässä vaikeatkin keskustelut lähtevät versomaan huomattavasti luontevammin kuin perinteisessä hoitohuoneessa pöydän ääressä.
Metsän siimeksessä käveleminen ei pelkästään lievitä stressiä, vaan se voi toimia tehokkaana suojana jopa masennusta ja ahdistusta vastaan. Luonto ikään kuin nollaa aivomme ja antaa tilaa luovuudelle sekä myönteisille tunteille. Yksikään Taysin ryhmään osallistunut potilas ei ole katsonut retkeä katseella – päinvastoin, kaikki haluavat metsään uudestaan.
Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta kirmata suoraan takapihalta aarnimetsään, mutta hätä ei ole tämän näköinen. Tutkijoiden mukaan myös kaupunkien viheralueet, kuten puistot, kasvitieteelliset puutarhat ja jopa puiden reunustamat kävelytiet, tarjoavat merkittäviä hyötyjä mielelle. Tärkeintä on pysähtyä, aistia ympäristöä ja antaa vihreyden tehdä tehtävänsä.
Upeinta luonnon hyödyntämisessä on se, että se tekee hyvää aivan kaikille. Taysin hoitajat kertovat metsäretkien parantaneen heidänkin jaksamistaan ja tuoneen työhön aivan uudenlaista iloa. Luonnosta haetaan nyt lisäenergiaa työpäiviin puolin ja toisin. Talviaikaan sairaalan metsäryhmät joutuvat pitämään taukoa haastavien hiihtolatujen vuoksi, mutta toiveissa siintää jo oma, turvallinen taukopaikka aivan sairaalan viereen.
Säännöllinen altistuminen luonnolle parantaa tutkitusti myös unen laatua ja keskittymiskykyä. Kun mieli saa levätä luonnon omassa rytmissä, arjen haasteet alkavat kummasti tuntua pienemmiltä.
Nyt jos koskaan onkin aika ottaa oppia psykiatrian ammattilaisilta: heitä puhelin taskun pohjalle, vedä lenkkarit jalkaan ja suuntaa lähimmän puun alle. Tämä lääke ei maksa mitään, sillä ei ole sivuvaikutuksia, ja sen teho on täysin taattu!
