Savun tuoksu leijailee ilmassa, koivunoksat koristavat kuisteja ja miljoonat suomalaiset suuntaavat jälleen mökeille, kesämökeille ja sukulaisten luo viettämään keskikesän juhlaa. Mutta mikä tekee juhannuksesta todella juhannuksen?
Vastaus löytyy ruokapöydästä.
Vaikka juhannuksen viettotavat ovat vuosien saatossa muuttuneet, yksi asia on säilynyt lähes muuttumattomana: tietyt herkut katoavat pöydästä ensimmäisinä vuosi toisensa jälkeen. Ja ykkössijaa pitää edelleen yllättävän vaatimaton klassikko.
Kun ensimmäiset kotimaiset uudet perunat saapuvat kauppoihin, moni suomalainen kokee kesän virallisesti alkaneen. Juhannuspöydässä ne tarjoillaan usein kaikkein yksinkertaisimmalla tavalla: voinokare, hieman tilliä ja ripaus suolaa. Sen enempää ne eivät kaipaa.
Monelle suomalaiselle juuri uusi peruna on tärkeämpi kuin yksikään grillipihvi tai hieno juhlaruoka. Siksi ei olekaan ihme, että ne ovat usein ensimmäinen tarjoiluastia, joka tyhjenee juhannusaattona. Perunoiden suosio liittyy myös kotimaisuuteen. Ne ovat yksi niistä tuotteista, joiden alkuperästä suomalaiset ovat erityisen tarkkoja. Juhannuksen lähestyessä ruokakauppojen käytävät täyttyvät suomalaiselta näyttävistä tuotteista. Sinivalkoiset pakkaukset, tutut nimet ja kesäiset kuvat luovat vaikutelman kotimaisuudesta.
Mutta asiantuntijoiden mukaan vaikutelma voi joskus johtaa harhaan. IROResearchin ”Tuhat suomalaista” -tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä suomalaisesta kertoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina, kun siihen on mahdollisuus. Samalla valtaosa kuluttajista kokee, ettei tuotteen alkuperän selvittäminen ole aina helppoa. Monelle suomalaiselle aidosti kotimainen tuote tarkoittaa paljon enemmän kuin Suomessa pakattua elintarviketta. Tuotteen odotetaan olevan valmistettu Suomessa ja sisältävän pääosin suomalaisia raaka-aineita. Peräti 87 prosenttia suomalaisista arvioi, että noin kolme neljäsosaa tuotteen raaka-aineista pitäisi olla kotimaisia, jotta sitä voitaisiin pitää aidosti suomalaisena.
Siksi moni tarkastelee nykyään aiempaa tarkemmin myös juhannusostoksiaan.
Jos uusi peruna on juhannuspöydän kuningas, kala kuuluu ehdottomasti hoviväkeen. Graavilohi, kylmäsavulohi ja erilaiset sillit ovat suomalaisille niin rakkaita, että niiden puuttuminen juhannuspöydästä herättäisi monessa hämmennystä. Erityisesti sinappi-, sipuli- ja tillisillit löytävät tiensä tarjoiluastioihin vuodesta toiseen.
Vaikka kaikki eivät sillistä innostu, sitä ostetaan edelleen suuria määriä juuri juhannuksen alla. Myös kotimaiset kalat ovat kasvattaneet suosiotaan. Ahven, kuha ja kirjolohi kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän, ja moni haluaa suosia nimenomaan suomalaisia kalatuotteita. Kala ja uusi peruna muodostavatkin yhdistelmän, jota moni pitää koko juhannuksen tärkeimpänä ateriana.
Juhannus on myös grillauksen suurta juhlaa. Mökeillä, omakotitalojen pihoilla ja puistoissa grillit syttyvät lähes samaan aikaan, kun juhannussaunat lämmitetään. Makkara pitää edelleen pintansa suomalaisten suosikkina, mutta sen rinnalle on noussut entistä monipuolisempi valikoima grillattavia herkkuja.
Naudan pihvit, broilerin fileet ja porsaan marinoidut leikkeleet kuuluvat monen ostoskoriin. Samalla myös kasvisvaihtoehtojen suosio on kasvanut nopeasti. Grillatut varhaiskaalit, kasvisvartaat, halloumi ja kotimaiset herneet ovat löytäneet paikkansa juhannuspöydissä, eikä niitä enää nähdä pelkkinä lisukkeina.
Yhä useampi valmistaa myös marinadit ja kastikkeet itse. Pitkään marinoidut lihat sekä itse tehdyt yrtti- ja valkosipulikastikkeet ovat nousseet todellisiksi kesähiteiksi.
Kun pääruoat on syöty, alkaa monen mielestä juhannuksen makein hetki.
Tuoreet mansikat ovat edelleen juhannuksen kiistaton kuningatar. Vaikka tarjolla olisi näyttävä pavlova, kermaisa mansikkakakku tai useita erilaisia jälkiruokia, moni suomalainen tarttuu ensimmäisenä kulhoon, jossa on juuri poimittuja mansikoita. Sesongin ansiosta mansikat ovat parhaimmillaan juuri juhannuksen aikaan, ja niiden makeus yhdistyy monen mielessä kesän tärkeimpiin muistoihin. Vaniljajäätelö, kermavaahto ja tuoreet marjat ovat yhdistelmä, joka ei tunnu vanhenevan koskaan.
Kotimaisuuden merkitys näkyy myös tämän kesän vihanneskaudessa. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on varoittanut, että osa kotimaisesta jäävuorisalaatista, kiinankaalista ja nippuporkkanasta saattaa jäädä jopa korjaamatta, koska kauppojen hyllyillä on edelleen runsaasti vastaavia tuontituotteita. Viljelijöiden mukaan tilanne on vakava: satoa on kasvatettu kuukausien ajan, mutta myynti voi jäädä toteutumatta, jos kotimaiset sesonkituotteet eivät pääse ajoissa kauppojen valikoimiin. MTK muistuttaa, että juuri juhannuksen aikaan kuluttajien valinnoilla on erityisen suuri merkitys.
Kotimaisen ruoan suosiminen ei ole suomalaisille pelkkä makuasia.
Moni näkee sillä olevan merkitystä myös huoltovarmuudelle, suomalaisen maatalouden tulevaisuudelle sekä kotimaisen ruoantuotannon säilymiselle. Juuri juhannuksena nämä arvot korostuvat. Monelle juhannuspöytä on paljon enemmän kuin ateria. Se on osa suomalaista identiteettiä, kesäperinnettä ja yhdessäoloa. Siksi juhannuspöydässä ei välttämättä tavoitella hienointa ravintola-annosta tai erikoisimpia makuja.
Usein kaikkein rakkaimmaksi nousee yksinkertainen annos: höyryävä uusi peruna, nokare voita, pala graavilohta ja vieressä kulhollinen tuoreita mansikoita.
Ja juuri siksi nämä herkut katoavat lautasilta ensimmäisinä – vuosi toisensa jälkeen.
