Pekka Toveri
Euroopan parlamentti vaatii EU-mailta nyt järeitä ja välittömiä tekoja Venäjän aiheuttamiin ilmatilaloukkauksiin ja drooniuhkiin. EPP-ryhmän pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok) lataa suorat sanat nykytilanteesta.
– EU:lta puuttuu edelleen johdonmukainen ja koordinoitu vastaus Venäjän hybridisodankäyntiin, Toveri täräyttää.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina vahvalla enemmistöllä (äänin 412 puolesta, 63 vastaan, 53 tyhjää) päätöslauselman, jossa vaaditaan konkreettisia toimia Venäjän viimeaikaisia provokaatioita vastaan. Ilmatilan loukkaukset ovat Toverin mukaan jatkuneet koko Ukrainan sodan ajan, mutta ne ovat viime aikoina muuttuneet entistä röyhkeämpiä ja voimakkaammiksi.
Euroopan parlamentin tuoreessa linjauksessa mepit korostavat, etteivät drooniuhat ja ilmatilaloukkaukset EU:n alueella ole yksittäistapauksia – ne ovat keskeinen osa Venäjän laajempaa pelottelustrategiaa, jota vauhditetaan aggressiivisilla disinformaatiokampanjoilla. Kampanjoilla pyritään luomaan epävarmuutta, vahingoittamaan paikallista taloutta ja testaamaan Naton sekä EU:n reagointivalmiutta.Parlamentti toteaa painokkaasti, että Venäjällä on täysi ja yksiselitteinen vastuu näistä eskaloivista hyökkäyksistä, jotka vaarantavat ihmishenkiä ja loukkaavat jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Päätöslauselmassa nostetaan esiin myös Valko-Venäjän osallisuus hybridihyökkäyksiin.
Toveri onnistui ajamaan neuvotteluissa läpi Suomen turvallisuudelle elintärkeitä kirjauksia. Erityisesti Itämeren kriittinen infrastruktuuri ja arktisen alueen kasvava turvallisuusriski huomioidaan jatkossa paremmin.
– Rajallinen sensoripeitto ja vähäinen pysyvä läsnäolo luovat haavoittuvuuksia, joita Venäjä voi hyödyntää miehittämättömien järjestelmien ja hybridioperaatioiden avulla, Toveri varoittaa.
Hänen mukaansa tämä huolestuttava aukko puolustuksessa lisää riskiä sille, että vihamieliset venäläisdroonit pääsevät tunkeutumaan syvälle Euroopan unionin alueelle.
– Jos itärajalla tunnistetaan vihamielinen drooni, tieto pitäisi saada välittömästi osaksi koko EU:n ja Naton yhteistä tilannekuvaa, kertoo Pekka Toveri.
Päätöslauselmassa vaaditaan rajuja lisäresursseja ja eurooppalaista rahaa etulinjan jäsenmaiden – kuten Suomen – droonipuolustukseen. Toveri muistuttaa, ettei Venäjän vastaisen ulkorajan vartiointi voi jäädä pelkästään rajavaltioiden omalle vastuulle ja maksettavaksi.
– Tarvitsemme EU:lta johdonmukaisen ja koordinoidun vastauksen. Yhteinen tilannekuva, tiedonvaihto, sensoriverkostot ja linkitetyt varhaisvaroitusjärjestelmät auttaisivat yhteisen vastauksen tekemisessä. Kaikkeen tähän tarvitaan myös eurooppalaista rahaa, Toveri painottaa.
Jos esimerkiksi Suomenlahdella tai itärajalla havaitaan Venäjän epäilyttävää toimintaa, tiedon on kuljettava sekunneissa koko unionille. Toverin mukaan yhteisillä järjestelmillä uhkiin pystytään reagoimaan huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin kuin mihin yksittäinen jäsenvaltio kykenisi yksin.
Vastauksena Venäjän toimintaan Euroopan parlamentti kehottaa perustamaan kiireellisesti todellisen Euroopan puolustuksen unionin. Mepit korostavat, että vahvempi integraatio ja resurssien yhdistäminen ovat ainoat tehokkaat keinot vastata Venäjän aiheuttamiin eskaloituviin uhkiin.
Samalla parlamentti muistuttaa, että EU:sä oma turvallisuus linkittyy vahvasti sen naapuruston vakauteen. Päätöslauselmassa vaaditaan kiireellistä tukea Ukrainalle ja Moldovalle. Ensisijaisten puolustustarvikkeiden – erityisesti ilmapuolustusjärjestelmien, ammusten ja droonien – tuotantoa ja toimittamista Ukrainaan on nopeutettava. Yhteistyötä Moldovan ja Ukrainan kanssa pidetään välttämättömänä operatiivisen tehokkuuden ja tietojenvaihdon parantamiseksi, ja jäsenmaita kehotetaankin kasvattamaan Moldovan tukea Euroopan rauhanrahaston kautta.
