Suomen sähköistyminen etenee vauhdilla, mutta samalla esiin nousee kaksi kasvavaa haastetta: sähköverkon kapasiteetti uhkaa muodostua pullonkaulaksi suurille investoinneille, ja nopeasti yleistyvät aurinkosähköjärjestelmät tarvitsevat parempaa suojaa ukkosten aiheuttamilta ylijännitteiltä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin tilaaman tuoreen kyselyn mukaan poliitikot pitävät tärkeänä, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena energiaintensiivisille teollisuusinvestoinneille. Samaan aikaan sähköverkon rajallinen kapasiteetti pakottaa pohtimaan, miten uusia liittyjiä ja investointeja priorisoidaan.
Nykyisin kantaverkkoon liittymisen ratkaisee pitkälti se, mikä hanke täyttää liittymisehdot ensimmäisenä. Kyselyn perusteella moni päättäjä olisi valmis muuttamaan mallia niin, että etusijalle asetettaisiin yhteiskunnan kannalta merkittävimmät hankkeet.
Peräti 84 prosenttia vastaajista katsoo, että yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen pitäisi saada etusija sähköverkon kapasiteetista. Myös vihreää siirtymää tukevat teollisuushankkeet saivat laajaa kannatusta.
Fingrid suunnittelee seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 5,2 miljardin euron investointeja kantaverkkoon. Yhtiön mukaan pelkkä verkon rakentaminen ei kuitenkaan yksin riitä vastaamaan nopeasti kasvavaan sähkön kysyntään.
Keskustelu on herättänyt myös kysymyksen siitä, millaisia investointeja Suomeen halutaan ja missä niiden pitäisi sijaita. Osa päättäjistä olisi valmis ohjaamaan uusia hankkeita alueille, joilla sähköverkon kapasiteettia on jo valmiiksi tarjolla.
Sähköverkon muutokset eivät koske vain suuria teollisuushankkeja. Sähköistyminen näkyy myös tavallisten kotitalouksien arjessa, kun aurinkopaneelien määrä on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosina.
Samalla sähköalan asiantuntijat muistuttavat, että aurinkosähköjärjestelmät ovat alttiita ukkosten aiheuttamille ylijännitteille. Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n mukaan salamoinnin synnyttämät jännitepiikit voivat kulkeutua sähkö- ja tietoliikenneverkkojen kautta kiinteistöihin kaukaakin varsinaisesta iskupaikasta.
Seurauksena voi olla sähkölaitteiden vaurioitumista, aurinkosähkön tuotantokatkoksia tai pahimmillaan tulipaloja.
Erityinen riski voi liittyä kiinteistöihin, jotka saavat sähkönsä ilmajohtoverkosta. Näitä ovat esimerkiksi monet kesämökit ja vapaa-ajan asunnot. Myös maakaapeliverkkoon liitetyissä kohteissa jakeluverkossa voi olla ilmajohtoja kauempana liittymästä.
STUL ry:n teknisen asiantuntijan Jenna Kauppilan mukaan oikein toteutetulla ylijännitesuojauksella voidaan merkittävästi vähentää ukkosten aiheuttamien vahinkojen riskiä.
Sähkökeskukseen asennettavat ylijännitesuojat rajoittavat ukkosten aiheuttamia jännitepiikkejä ja auttavat suojaamaan kiinteistön sähköjärjestelmää.
– Ylijännitesuojien asentaminen sähkökeskukseen on suhteellisen pieni investointi verrattuna mahdollisiin laitevaurioihin tai laajempiin vahinkoihin. Erityisesti aurinkopaneelien yhteydessä suojaus on tärkeää, Kauppila toteaa.
Aurinkopaneelit ovat pitkäaikainen investointi, joten suojaus kannattaa huomioida jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa ja osana kiinteistön muuta sähköjärjestelmää.
Ylijännitesuojauksen tarve ja soveltuvuus kannattaa arvioida sähköalan ammattilaisen kanssa. Sähkökeskukseen asennettavat ylijännitesuojat saa asentaa vain sähköalan ammattilainen.
Yksittäisiä sähkölaitteita voidaan lisäksi suojata pistorasiaan kytkettävillä ylijännitesuojilla, jotka kuluttaja voi asentaa itse. Ne täydentävät kiinteästi asennettua suojausta, mutta eivät yksinään tarjoa riittävää suojaa koko kiinteistölle.
