Lotto, kuva: Mari Lehtisalo
Suomalainen ja lotto kuuluvat yhteen kuin sauna ja kiuas. Mutta miksi ihmeessä laitamme viikosta toiseen eurojamme peliin, jossa voittamisen todennäköisyys on häviävän pieni?
Kyse ei ole tyhmyydestä, vaan jostain paljon syvemmästä. Moni meistä tietää faktat: todennäköisyys seitsemän oikein -tulokselle perinteisessä Lotossa on tarkalleen 1:18 643 560. Se on luku, jota ihmisaivot eivät pysty kunnolla edes käsittämään. On moninkertaisesti todennäköisempää tulla salaman iskemäksi matkalla ärrälle kuin kotiuttaa jättipotti.
Silti lauantai-iltaisin television ääreen linnoittautuu kansakunta, joka pitelee kuponkia kädessään rystyset valkoisina. Mikä saa järkevän suomalaisen unohtamaan matematiikan lait kerta toisensa jälkeen?
Psykologien mukaan kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan siitä, mitä rahalla saa jo ennen arvontaa. Lottorivi on halpa pääsylippu unelmointiin – parilla eurolla saat luvan pohtia koko viikonlopun, irtisanoutuisitko töistä, minkälaisen kesämökin ostaisit ja kuka sukulaisista jätettäisiin perinnöttömäksi. Lottoaminen on siis eräänlaista arkipäivän viihdettä ja eskapismia. Se tarjoaa pienen jännitysmomentin muuten rutiininomaiseen arkeen. Epärationaalisuus on tässä tapauksessa täysin tietoinen valinta.
–”Kyllä se jollekin osuu – miksei siis minulle?”
Ihmismieli on huono käsittelemään suuria tilastoja, mutta loistava poimimaan poikkeuksia. Lööpit huutavat säännöllisesti: ”Pielaveden porukka nappasi miljoonat!” tai ”Superpotin voittaja siivosi varastoa, kun sai tietää miljoonistaan”.
Tämä luo illuusion siitä, että voitto on mahdollinen – sehän tapahtui juuri tuollekin tavalliselle suomalaiselle! Meillä on taipumus ajatella, että koska joku aina voittaa, mahdollisuus on omalla kohdallammekin todellinen, vaikka matemaattisesti ero nollan ja yhden lottorivin välillä on häviävän pieni.
Suomessa lotto ei ole vain rahapeli, se on perinne. Se on kulkenut mukana sukupolvelta toiselle vuodesta 1971 lähtien. Monelle lottorivin tekeminen on yhtä automaattinen viikoittainen rutiini kuin lauantaisauna tai Ylen uutiset aamuna.
Lisäksi suomalaista rahapelijärjestelmää on pitkään markkinoitu ”yhteisen hyvän” kautta. Vaikka oma rivi menisi ohi, lohduttaudutaan sillä, että rahat menevät (tai ainakin menivät pitkään) urheilun, kulttuurin ja tieteen tukemiseen. Häviäminen tuntuu silloin pehmeämmältä – se on melkein kuin hyväntekeväisyyttä.
Tuoreet uutiset rahapelijätiltä osoittavat, että suomalaisten pelihimo vain kiihtyy, kun summat nousevat tähtitieteellisiksi. Juhannuksen arvonnassa ei täysosumia löytynyt, minkä seurauksena Loton potti kohoaa seuraavalle kierrokselle jo huimaan 14,5 miljoonaan euroon. Kyseessä on poikkeuksellinen potti, sillä toteutuessaan yhdelle ainoalle voittajalle se olisi Loton 55-vuotisen historian kuudenneksi suurin voitto. Historian suurin, 16 miljoonan euron potti, matkasi Naantaliin aiemmin tänä vuonna kierroksella 5/2026.
Samaan aikaan Eurojackpotin juhannusaaton arvonnassa miljoonat kiersivät Suomen kaukaa. Täysosumia ei löytynyt mistään maasta, joten tiistaina tarjolla on jo käsittämättömät 74 miljoonaa euroa. Suomalaiset saivat tyytyä murusiin, kuten neljään kappaleeseen 4+2 -oikein tuloksia, joilla irtosi 7 798 euroa per rivi, kun taas toisen voittoluokan yli puolen miljoonan euron potit matkasivat Saksaan, Hollantiin ja Ruotsiin. Myös Vikinglotossa odottaa muhkeat 25 miljoonaa euroa.
Pelikoneet käyvät kuumina, sillä Veikkaus osaa pitää unelmaa yllä tarjoamalla jatkuvasti uusia koukkuja. Esimerkiksi kesä- ja heinäkuun ajan Loton kyljessä pyörii lisäarvonta, jossa ei-voittaneiden rivien kesken arvotaan joka lauantai viisi kappaletta 10 000 euron voittoja. Tällä viikolla nämä kymppitonnit lohduttivat pelaajia Tampereella, Kiteellä, Turussa, Kontiolahdella ja Pellossa. Järjestelmä on rakennettu nerokkaasti: se pitää huolen siitä, että hävinnytkin pelaaja kokee saavansa ”uuden mahdollisuuden”, mikä madaltaa kynnystä kantaa rahansa takaisin peliyhtiölle heti seuraavalla viikolla.
Kannattaako se? Taloudellisesti ajateltuna ei tietenkään. Jos sijoittaisit saman summan kuukausittain vaikkapa indeksirahastoon, olisit vuosikymmenien päästä lähes varmasti voitolla.
Loton palautusprosentti on vain noin 41,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jokaista pelattua euroa kohden saat keskimäärin takaisin reilut 40 senttiä. Sijoitusmielessä kyseessä on siis täysin surkea diili.
Mutta rahastot eivät tarjoa sitä samaa sekunnin murto-osan kestoista, sydäntä tykyttävää jännitystä, kun pallokone pyörähtää käyntiin ja virallinen valvoja astuu ruutuun.
Ja juuri siitä tunteesta suomalainen on valmis maksamaan, kerta toisensa jälkeen.
