Tuore susikanta-arvio on jälleen sytyttänyt kovan kiistan Suomessa.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 430 sutta. Määrä on pysynyt käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Arvio ei kuitenkaan vakuuta kaikkia – Suomen Metsästäjäliitto ry katsoo, että lukema on selvästi liian alhainen ja että todellisia susia liikkuu maastossa enemmän kuin viralliset tilastot kertovat.
Metsästäjäliitto kritisoi erityisesti sitä, miten Luke määrittelee susireviirit ja laumojen statuksen.
Liiton mukaan jopa 18 aiemmin tunnettua reviiriä on menettänyt perhe- tai parilauman statuksensa sen jälkeen, kun alueen lisääntyvä yksilö on poistettu metsästyksen tai viranomaispäätösten seurauksena.
Metsästäjien mukaan tämä ei tarkoita sitä, että sudet olisivat kadonneet alueelta. Liitto viittaa havaintoihin, joiden mukaan susia liikkuu edelleen samoilla alueilla, ja joillakin alueilla on tehty myös pentuhavaintoja kevään ja alkukesän aikana, vaikka ne eivät näy virallisessa arviossa.
Luke puolestaan korostaa, että kanta-arvio perustuu laajaan aineistoon, kuten DNA-näytteisiin, pantaseurantaan ja mallinnukseen.
Lisäksi arvio kuvaa pääosin kevättalven tilannetta. Kevään ja alkukesän aikana syntyneet pennut tai nopeasti muuttuvat reviirit eivät vielä näy tuoreessa arviossa, mikä voi aiheuttaa eroja havaintojen ja tilastojen välille.
Luken mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kanta olisi “kadonnut” tai väärä, vaan että kyse on eri aikapisteissä mitatusta populaatiosta.
Metsästäjäliitto näkee, että viime talven kannanhoidollinen metsästys ei vaarantanut susikantaa, vaan osoitti sen kestävän säädeltyä verotusta.
Liitto vaatii siirtymistä selkeämpään vuosittaiseen kiintiöpohjaiseen malliin, jolla sen mukaan voitaisiin vähentää vahinkoja ja lisätä paikallista hyväksyntää suurpedoille. Sama malli haluttaisiin laajentaa myös karhuun ja muihin suurpetoihin.
Suurpetopolitiikan toinen ääripää näkee tilanteen hyvin eri tavalla.
Luonnonsuojelun näkökulmasta susikanta on Suomessa edelleen pieni ja altis heilahteluille. Susi on heidän mukaansa laji, jonka suojelutilanne ei ole vielä vakiintunut suotuisalle tasolle.
Suojelijoiden mukaan erityisesti lisääntyvien yksilöiden poistaminen voi horjuttaa laumojen rakennetta. Kun lauma hajoaa, nuoret sudet saattavat lähteä liikkeelle laajemmille alueille, mikä voi lisätä kohtaamisia ihmisasutuksen kanssa.
Tämän näkemyksen mukaan kyse ei ole pelkästään susien määrästä, vaan myös siitä, miten laumoja käsitellään. Liian voimakas metsästys voi heidän mukaansa johtaa tilanteisiin, joissa ongelmat siirtyvät pois paikasta mutta eivät katoa.
Luke arvioi susikannan olevan edelleen noin 430 yksilöä.Metsästäjäliitto pitää lukua alakanttiin, kun taas suojelupuoli varoittaa liiallisesta metsästyspaineesta.
Yhteistä linjaa ei ole näkyvissä – ja susikiista jatkuu todennäköisesti myös tulevina vuosina.
