Suomen työmarkkinoilla on käynnissä huolestuttava käänne. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan maassa oli toukokuussa 376 000 työtöntä 15–74-vuotiasta henkilöä. Näin suurta työttömien määrää ei ole nähty sitten vuoden 1998.
Työttömyysaste nousi toukokuussa 12,7 prosenttiin, kun vuotta aiemmin se oli 10,5 prosenttia. Samalla myös työllisyysaste jatkoi laskuaan. Työllisyysasteen trendi painui 75,2 prosenttiin, mikä on alin taso sitten vuoden 2021, jolloin Suomi oli vielä toipumassa koronapandemian aiheuttamasta talousiskusta.
Työllisten määrä on vähentynyt vuodessa 32 000 henkilöllä. Erityisen voimakkaasti työllisyys heikkeni naisilla, joiden joukossa työllisiä oli 26 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisten määrä laski 6 000 henkilöllä.
Suurin huoli kohdistuu nuoriin – tilastokeskuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa koko työttömyyden vuosikasvusta tuli 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä. Toukokuussa nuoria työttömiä oli noin 44 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Moni nuori on juuri valmistunut tai valmistumassa ja etsii ensimmäistä työpaikkaansa tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja on tarjolla selvästi aiempaa vähemmän. Vaikka suuri osa työttömistä nuorista opiskelee edelleen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kertoo kehitys työmarkkinoiden vaikeutumisesta.
Maakunnissa nuorten työttömyyden kasvu näkyy poikkeuksellisen voimakkaana. Uudellamaalla alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa 11 359, mikä on 1 193 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 30-vuotiaita työttömiä oli jo lähes 23 000. Kainuussa nuorten työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti jo lokakuusta 2023 lähtien. Toukokuussa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 25 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kymenlaaksossa nuorisotyöttömyys nousi 19 prosenttia, Satakunnassa niin ikään 19 prosenttia ja Lapissa nuorten työttömyyden kasvu on herättänyt viranomaisissa huolta.
– Nuorten työttömyyden lisääntyminen on huolestuttava kehitys. Lappi tarvitsee työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa, Lapin elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Marja Perälä toteaa.
Samaan aikaan, kun työnhakijoiden määrä kasvaa, avoimet työpaikat vähenevät lähes kaikkialla Suomessa. Työmarkkinatorille ilmoitettiin toukokuussa 33 900 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan avoinna oli 62 000 työpaikkaa, noin 23 000 vähemmän kuin viime vuonna.
Useissa maakunnissa työpaikkojen määrä on romahtanut.
Keski-Suomessa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vain 645, mikä on yli 60 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Suomessa uusien työpaikkojen määrä putosi 51 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla laskua tuli yli 40 prosenttia, Pohjanmaalla lähes 43 prosenttia ja Uudellamaallakin avoimien työpaikkojen määrä supistui yli viidenneksellä.
Monilla alueilla työnantajien rekrytointihalukkuus on heikentynyt selvästi. Erityisen vaikeaa tilanne on asiantuntija-ammateissa sekä palvelu- ja myyntialoilla, joilla avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt voimakkaasti.
Maakuntien välillä erot ovat huomattavia. Päijät-Hämeessä työttömyysaste nousi 14,6 prosenttiin, mikä on koko maan korkein lukema. Lahdessa työttömyysaste on jo 16,7 prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes joka kuudes työvoimaan kuuluva on ilman työtä.
Myös Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa työttömyysasteet ovat selvästi valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Pirkanmaalla kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa. Maakunnassa työttömien määrä kasvoi vuodessa 4 605 henkilöllä, mikä oli maakunnista suurin lisäys. Pelkästään Tampereella työttömien määrä nousi yli 3 100 henkilöllä.
Keski-Suomessa työttömyysaste nousi 14,4 prosenttiin, kun taas Pohjois-Karjalassa se oli 14,2 prosenttia. Toisessa ääripäässä on Pohjanmaa, jossa työttömyysaste on vain 6,6 prosenttia, selvästi alhaisin koko Manner-Suomessa. Myös Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste pysyi valtakunnallisesti matalana, 8,1 prosentissa.
Yksi työmarkkinoiden suurimmista huolenaiheista on pitkäaikaistyöttömyyden voimakas lisääntyminen. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Suomessa toukokuussa 139 900. Määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli jo 73 800, mikä merkitsee 25 prosentin kasvua vuodessa. Uudellamaalla pitkäaikaistyöttömiä oli 53 280, lähes 6 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pirkanmaalla pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi lähes 2 900 henkilöllä. Päijät-Hämeessä pitkäaikaistyöttömiä oli yli 6 300, kasvua vuodessa 22 prosenttia. Pohjois-Savossa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi 23 prosenttia ja Kymenlaaksossa peräti 24 prosenttia. Poikkeuksen muodostaa Lappi, jossa pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut laskuaan, vaikka yleinen työttömyys onkin kasvanut.
Vaikka kokonaiskuva on synkkä, joitakin merkkejä tilanteen vakautumisesta on havaittavissa. Uudellamaalla työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut selvästi viime syksystä – erityisesti rakennus-, korjaus- ja valmistusaloilla on nähty yhtä aikaa työttömyyden vähenemistä ja uusien työpaikkojen lisääntymistä.
Myös Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla työttömyyden nousu näyttää tasaantuvan. Itä-Suomessa työttömyys on kasvanut selvästi muuta maata hitaammin. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kesä voi tuoda vielä lisää painetta työmarkkinoille. Oppilaitoksista valmistuu suuri määrä uusia työnhakijoita juuri silloin, kun työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän.
Suomen työmarkkinoiden tilanne onkin poikkeuksellinen: työttömiä on enemmän kuin kertaakaan lähes kolmeen vuosikymmeneen, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti ja työpaikkojen määrä vähenee samaan aikaan. Vaikka joillakin alueilla näkyy ensimmäisiä merkkejä tilanteen tasaantumisesta, on käänne parempaan vielä kaukana.
