Kaikki työnhakijat eivät luota pelkkään ansioluetteloon ja työhakemukseen. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan verkostojen hyödyntäminen työnhaussa on yleisintä kulttuuri- ja liikunta-aloilla, kun taas julkisella sektorilla ja lakialalla kontaktien käyttö koetaan selvästi vieraammaksi.
Työmarkkinoilla puhutaan usein osaamisesta, koulutuksesta ja kokemuksesta. Yhä useammin keskusteluun nousee kuitenkin myös verkostoituminen – eli se, kenet tunnet ja kuinka hyvin osaat hyödyntää ammatillisia kontaktejasi.
YTK:n tuore kyselytutkimus osoittaa, että suhtautuminen verkostojen hyödyntämiseen vaihtelee suuresti eri toimialojen välillä. Selvityksen mukaan kaikkein luontevimmaksi verkostojen käytön kokevat kulttuuri-, taide- ja viihdealan sekä liikunta- ja urheilualan työnhakijat.
Molemmilla aloilla 26 prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä verkostoja aktiivisesti ja kokevansa niiden käytön hyvin luontevaksi. Myös teknisten palveluiden alalla verkostoituminen on vahvasti osa työnhakua. Alan vastaajista neljännes kertoo hyödyntävänsä aktiivisesti verkostojaan. Rakennusalalla vastaava osuus on 21 prosenttia.
Monelle työnhakijalle verkostoituminen tarkoittaa yhteydenpitoa entisiin kollegoihin, opiskelukavereihin tai alan muihin ammattilaisiin. Toisille se voi tarkoittaa aktiivista toimintaa LinkedInissä, alan tapahtumiin osallistumista tai suositusten pyytämistä työnantajilta.
YTK:n kyselyn perusteella 15 prosenttia aktiivisista työnhakijoista kertoo hyödyntävänsä verkostoja mahdollisimman laajasti. Lisäksi 20 prosenttia sanoo käyttävänsä ainakin lähipiiriään työnhaun tukena. Toisaalta lähes kolmannes vastaajista hyödyntää verkostoja vain rajallisesti, ja 28 prosenttia kertoo, ettei käytä niitä lainkaan.
Tulokset kertovat siitä, että verkostoituminen ei ole suomalaisille vielä itsestään selvä osa työnhakua. Verkostojen hyödyntäminen työnhaussa ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö – Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä niin sanotusta hyvä veli -verkostosta, jossa työpaikkoja, luottamustehtäviä ja muita mahdollisuuksia on välittynyt tuttujen ja suositusten kautta.
Vaikka nykyinen verkostoituminen nähdään usein ammattimaisena urataitona eikä epävirallisena suosimisena, ajatus siitä, että tuttavuuksista voi olla hyötyä työelämässä, on ollut olemassa yhtä kauan kuin työmarkkinatkin.
Suurimmat erot löytyvät toimialojen välillä – valtionhallinnossa, kuntasektorilla ja lakialalla työskentelevät suhtautuvat verkostojen hyödyntämiseen muita varauksellisemmin. Näiden alojen vastaajista jopa 43 prosenttia ilmoitti, ettei käytä verkostoja työnhaussa lainkaan.
YTK:n toimitusjohtaja Auli Hännisen mukaan syitä voidaan löytää työnhaun rakenteista.
– Etenkin valtion ja kunnan palveluksessa muodollisten pätevyysvaatimusten korostaminen ja formaali työnhaku voivat vähentää kiinnostusta verkostojen hyödyntämiseen, Hänninen toteaa tiedotteessa.
Monissa julkisen sektorin tehtävissä rekrytointiprosessit ovat tarkasti säädeltyjä, mikä voi vähentää tunnetta siitä, että henkilökohtaisilla kontakteilla olisi merkitystä työn saamisessa. Työelämän asiantuntijoiden mukaan verkostojen suurin hyöty ei välttämättä ole työpaikan saaminen suoraan tutun kautta. Usein tärkeämpää on tiedon saaminen.
Avoimista tehtävistä voidaan kuulla ennen virallisen haun alkamista, ja verkostojen kautta voi saada arvokkaita vinkkejä työnantajista, rekrytointiprosesseista tai oman osaamisen kehittämisestä. Työterveyslaitoksen mukaan verkostot voivat tukea työnhakua monella tavalla: niiden avulla voi saada neuvoja, löytää uusia uramahdollisuuksia sekä kasvattaa näkyvyyttään omalla alallaan.
Verkostoituminen ei myöskään tarkoita pelkästään uusien kontaktien keräämistä – asiantuntijat korostavat, että tärkeintä on ylläpitää olemassa olevia suhteita ja tarjota myös itse apua muille.
Kyselyssä selvitettiin myös tekoälyn käyttöä työnhaussa. Tulokset osoittavat, että teknologia tekee vähitellen tuloaan osaksi työnhakijoiden arkea. Yhteensä 21 prosenttia aktiivisista työnhakijoista kertoo käyttäneensä tekoälyä työnhaun tukena ainakin kerran.
Selvästi aktiivisimpia käyttäjiä ovat mainos- ja markkinointialan työnhakijat. Alan vastaajista peräti 45 prosenttia on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa. Osa käyttää sitä esimerkiksi työhakemusten laatimiseen, ansioluettelon kehittämiseen tai työhaastatteluihin valmistautumiseen.
Monilla aloilla tekoäly ei kuitenkaan ole vielä löytänyt tietään työnhakijoiden työkalupakkiin. Maatalousalalla jopa 70 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole käyttänyt tekoälyä työnhaussa lainkaan. Rakennusalalla sekä kuljetus-, liikenne- ja varastointialalla vastaava luku on 68 prosenttia.
Vaikka tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia työnhaun tehostamiseen, YTK:n tutkimuksen perusteella ihmisten väliset suhteet säilyttävät vahvan asemansa työmarkkinoilla.
Erityisesti kulttuuri-, liikunta- ja asiantuntija-aloilla verkostot nähdään tärkeänä osana työnhakua ja urakehitystä. Samalla suuri osa suomalaisista työnhakijoista luottaa edelleen ensisijaisesti perinteisiin hakukanaviin.
Yksi asia on kuitenkin selvä: työelämässä menestyminen ei ole enää pelkästään hakemusten lähettämistä. Osaamisen lisäksi merkitystä on sillä, kuinka hyvin työnhakija onnistuu tekemään itsensä näkyväksi – niin verkossa kuin omissa ammatillisissa verkostoissaankin.
YTK:n Jäsenpulssi-kysely toteutettiin 12.–19. maaliskuuta 2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 13 636 YTK:n jäsentä, joista 5 357 ilmoitti olevansa aktiivisia työnhakijoita. Koko tutkimuksen virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla ±0,83 prosenttiyksikköä.
